Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös TNS Gallupin Atlas -tutkimuskokonaisuudessa. Esimerkiksi erään merkittävän vaateliikkeen naisasiakkaista 84 prosenttia ilmoitti halunsa vastaanottaa tekstiviestimarkkinointia.

- Mobiilimarkkinoinnilla on hyvin tehtynä oikeassa kohderyhmässä erittäin suotuisa maaperä, korostaa SSML:n toimitusjohtaja Jari Perko.

Suomalaiset ovat siis ottaneet mobiilin kanavan omakseen arviolta myös markkinoinnissa. Suomalaisten mobiilikäyttäjien mielipiteitä ja asenteita mittaava Mobile Media Tracking -tutkimusta (MMT) on tehty vuosittain jo vuodesta 2001 lähtien. Sen tulosten mukaan:

- 45 prosenttia suomalaisista kuluttajista on vastaanottanut tekstiviesti- tai mms-mainontaa. Jos markkinointi koetaan hyödylliseksi, sille annetaan lupa ja sitä vastaanotetaan.

- Jo vuonna 2003 lähes neljännes suomalaisista matkapuhelinkäyttäjistä ilmaisi halunsa saada kanta-asiakasviestintää mieluummin tekstiviestillä tai sähköpostilla kuin kirjeenä.

- Tutkimuksen mukaan 31 prosenttia suomalaisista matkapuhelinkäyttäjistä on reagoinut markkinointiviestintään (kilpailuun, tilaukseen jne.) tekstiviestin avulla.

Mobiilimarkkinointi koetaan palveluksi

Mobiilimarkkinoinnin toimivuutta ja tehoja pohditaan laajasti halki toimialojen. Mobiilimarkkinointi vaatii kuluttajalta pääsääntöisesti luvan ja sen sisältö- ja palveluluonne on hyvin henkilökohtainen, SSML muistuttaa.

Mobiilikanavaa ja mobiilia tapaa markkinoida pitääkin tarkastella eri tavalla kuin muita markkinointikanavia ja -medioita. Kuluttajien vastaanottama mobiilimarkkinointi koetaan monesti palveluna, ei markkinointina.