Immateriaalioikeudet digiajan kiviriippa
14
Perinteisten immateriaalioikeuksien perusteena ovat omistusoikeus ja velvollisuudet immateriaalisen eli aineettoman tuotteen tekijää kohtaan. Immateriaalioikeuksien kuten tekijänoikeuksien ja patentin oikeuttaminen ei digitaalisella ajalla ole kuitenkaan helppoa.
Informaation digitalisoituminen muuttaa sen levittämisen luonnetta merkittävästi. Kun informaatio aiemmin tallennettiin analogisessa muodossa - tekstinä paperille tai vaikkapa kohoumina levyille - nyt se tallennetaan yhä enenevästi bitteinä, mediariippumattomasti. Informaation kopiointi on helppoa ja tapahtuu lähes ilman kustannuksia, Kimppa pohjustaa.
Kimpan mielestä omistusoikeus tai velvollisuus immateriaalisen tuotteen tekijää kohtaan ovat riittämättömiä syitä immateriaalioikeuksien perusteeksi. Omistusoikeus perustuu resurssien rajallisuuteen, minkä digitalisaatio on käytännössä poistanut.
Immateriaalioikeudet myös rajoittavat materiaalista omistusoikeutta, joka on klassisesti nähty perusoikeudeksi. Velvollisuus immateriaalisen tuotteen tekijää kohtaan taas on yksipuolinen argumentti, sillä sen esittäjät eivät tyypillisesti ota huomioon immateriaalisen tuotteen käyttäjiä kohtaan olevia velvoitteita.
Kimppa osoittaa myös yhteisön hyvän immateriaalioikeuksien perusteena kyseenalaiseksi. Työssä pohditaan lisäksi historiallista näkökulmaa. Kimppa toteaa lähes kaikkien yhteiskuntien rikkoneen toistensa immateriaalioikeuksia oman teollistumisensa aikana. Jostain syystä tämä oikeus ei yllä parhaillaan teollistuviin maihin asti. Nyt teollistuvat maat kuitenkin tyypillisesti rikkovat kansainvälisiä immateriaalioikeuksia joko jäämällä sopimusten ulkopuolelle tai olemalla räikeästi välittämättä niistä.
Vaihtoehtona gpl
Immateriaalioikeuksien nykyiset suoja-ajat eivät Kimpan mukaan voi olla mielekkäitä, mikäli niiden tavoitteena on edistää tiedon leviämistä ja edelleenkehittämistä yhteiskunnassa. Tekijänoikeudet säilyvät yleensä 70 vuotta tekijän kuolemasta ja patentin suoja-aika on 20 vuotta. Ohjelmistojen tyypillinen käyttöikä on alle kymmenen vuotta ja muunkin median tuotosta valtaosa tehdään ensimmäisien muutaman vuoden aikana.
Myöskään inhimillisesti katsoen ei erityisesti tekijänoikeutta voida Kai Kimpan mielestä perustella. Tekijänoikeus sulkee pois vapaan käytön ja varsinkin edelleen kehittämisen käytännössä kaikkeen yksilön eliniän aikana tuotettuun immateriaaliseen.
Ohjelmistojen kohdalla jo 20 vuottakin on liian pitkä aika tuotteen edelleenkehittämistä varten sen vapauduttua edes patenttisuojan alta puhumattakaan tekijänoikeudella suojatuista ohjelmistoista. Näistä syistä johtuen valtava määrä luovaa työtä jää tekemättä ja pyörää keksitään yhä uudestaan ja uudestaan.
Vaihtoehtona nykykäytännölle Kimpan työssä tarjotaan vapaan ja avoimen lähdekoodin kehityksestä tuttua gnu gpl - tai Creative Commonsin lanseeraamaa Attribution-ShareAlike -lisenssiä lähtökohdaksi, jolla kaikki immateriaalinen tulisi julkistaa.
Erityinen suoja tulisi immateriaalisille töille antaa vain poikkeustapauksissa - silloin kun voidaan selvästi perustella suojan tarpeellisuus. Tällöinkin suojan tulisi olla nykyistä ajallisesti merkittävästi lyhyempi ja vahvuudeltaan selvästi heikompi.
Kommentit (14)
Kulttuuri rikastuisi heti ja yhteinen hyvä paranisi 10000 %. Kaikilla olisi parhaat leffat ja musiikit heti käytössä.
Tietenkin liikeyrityksistä olisi kivaa saada sisältöä ilmaiseksi...kumma etteivät itse kuitenkaan halua tehdä työtä ilmaiseksi, jos se kerran on niin kulttuuria rikastuttavaa.
Taide ilmaiseksi ja vapaasti liike-elämän hyödynnettäväksi vai?
Kyseisen "väittelijän" kommentit ovat ainakin tämän tekstin perusteella Taiteen osalta sen tasoisia, että niitähän saa toki monistaa ja jaella lähdettä mainitsematta, vai mitä, Kai Kimppa?
Kimpassa vaan Kimpan tuotoksia kopioimaan ja omana levittelemään ; )
Ompas mielenkiintoisia väitteitä kaverilla. Tällaisellä lauseella on vaikea perustella perinteisen metalliteollisuuden koneiden patenttien perusteettomuutta. Tainnut olla kaveri liian pitkään netissä notkumassa ja lueskellut vääriä www-sivuja.
"Tekijänoikeus sulkee pois vapaan käytön ja varsinkin edelleen kehittämisen käytännössä kaikkeen yksilön eliniän aikana tuotettuun immateriaaliseen."
Taas hurja väite. Liekö kaverin "vapaa käyttö" p2p-levitystä? Kyllä tekijänoikeus sallii kehittämisen, mutta estää orjallisen kopioimisen.
"Immateriaalioikeuksien nykyiset suoja-ajat eivät Kimpan mukaan voi olla mielekkäitä, mikäli niiden tavoitteena on edistää tiedon leviämistä ja edelleenkehittämistä yhteiskunnassa."
Estääkö patentit tiedon levittämisdtä suoja-aikanaan? Ne julkaistaan. Voisi joku kertoa tämän perusasian tälle tulevalle tohtorille. Estääkö tekijänoikeus tiedon leviämisen? Tekijänoikeus EI suojaa tietoa eikä ideaa: Kertokaa tämäkin tohtorille. Kertokaa paljon muutakin....
Osoitus suomalaisen IPR-osaamisen heikosta tasosta, kun tällaisella pääsee tohtoriksi.
Työ on -- niiltä osin kuin kaupallista tekijänoikeuden hyväksikäyttöoikeutta ei nykyisen järjestelmän vaateiden mukaisesti ole siirretty julkaisijalle -- julkaistu Creative Commons Attribute-ShareAlike lisenssillä, joten työtä saa kopioida, muokata ja itse siihen lisäämäänsä saa levittä omanaan.
Jos tutustuu GPL lisenssiin (kuten toisessa viestissä kehotettiin) -- ja tietysti siihen väitöskirjaankin (tarjolla Turun yliopiston hallintorakennuksen opiskelijapalveluista perjantaihin asti ja lauantaina väitöstilaisuudessa -- eikä maksa mitään), eikä vain lehdistötiedotteeseen -- niin huomaa, että omanaan muiden tekemisiä ei kummassakaan kannusteta levittämään. Syy tähän on itseasiassa muu kuin mikä varmaankin kirjoittajalla oli mielessä; ei niinkään 'egoboo' vaan se, ettei työn lukijoita/käyttäjiä huijattaisi. Toki ei haittaa, että tekijä näin myös saa julkisuutta ja sitä kautta uusia työmahdollisuuksia.
Samaten, työtä saa vapaasti käyttää kaupallisiin tarkoituksiin minun asiaa mitenkään rajoittamatta. Jälleen kuitenkin tulee ottaa huomioon, että osa työssä olevista artikkeleista on siirtynyt muiden kaupalliseen omistukseen joten niiden osalta tilanne on toinen. Nämä artikkelit on mainittu työn alussa.
Pahoittelen etten seuraa tätä palstaa aktiivisesti, mutta koitan muilta kiireiltäni ehtiä vastaamaan joihinkin kritiikkeihin.
Vastine "Perustiedot tohtorilla hukassa":lle.
Kiitos palautteestasi. Yritän rajallisesta tilasta huolimatta vastata joihinkin asioihin joita kommentoit.
Pahoittelen jälleen lehdistötiedotteen epäselvyyttä. Yhteen liuskaan (A4) on vaikea sisällyttää 150 sivun väitöskirjaa kaikkine perusteluineen. Väittämistä tulee välttämättäkin 'hassuja' kun ne joudutaan näin pahasti irrottamaan asiayhteydestään.
Valtaosa siitä argumentaatiosta joka perustuu immateriaalisen tekijän omistusoikeuteen (joka lienee nykyisin epäkelpo väite melkein oikeuslaitoksessa kuin oikeuslaitoksessa, kun tekijänoikeutta ja patenttia perustellaan Anglo-Amerikkalaisessa järjestelmässä lähinnä seurauksilla ja Euroopassa lähinnä käyttäjien velvoitteilla tekijää kohtaan) perustuu Locken analyysiin omistamisesta. Metodin käyttö, esim. Lockella omenoiden poimiminen tai veden ottaminen ei kuitenkaan ole omistustapana rinnasteinen omenan omistamiseen tai mukissa olevan veden omistamiseen. Sama koskee metalliteollisuutta. Ei ole mitään erityistä syytä sille, miksi jonkun pitäisi saada yksinoikeus johonkin valmistustapaan vaikka tietysti tuotteeseen sellainen syntyykin.
Tekijänoikeus sulkee -- ohjelmistojen kohdalla -- aiemman hyväksikäytön pois. Taas lehdistötiedotteen rajallisuutta argumentin kohdalla. Kun käännetty ohjelma on suojattu tekijänoikeudella ja lähdekoodi liikesalaisuudella on edelleenkehittäminen vähintäänkin hankalaa (reverse engineering ja rajapintakehitys toki tulevat mieleen). Kuitenkin, jos tänään teen jotain tekijänoikeudella suojattua (vaikkapa tämän tekstin) enkä luovuta sitä käytettäväksi vaikkapa GPL tai (jollain sopivalla) CC lisenssillä, käytännöllisesti katsoen sen käyttäminen vapaasti on laillisesti mahdotonta (sitaattioikeuden lisäksi) kenellekään nyt hengissä olevalle -- vaikka kuolisin nyt heti. Tämä teksti kun on suojattu seuraavat 70 vuotta tämän vuoden päättymisestä.
"...tiedon leviämistä ja edelleenkehittämistä..." (kursiivi lisätty). Molempien ehtojen täyttyminen on relevantti kohta. Taas, väitöskirjassa aiheeseen perehdytään tarkemmin. Ohjelmistojen efektiivinen elinikä on (valtaosin) selkeästi alle 20 vuotta ja joka tapauksessa alle 70 vuotta. Näin vaikka lähdekoodi olisikin saatavilla (mitä se ei tyypillisesti ole), on edelleenkehityksen mielekkyys suoja-ajan päätyttyä myös päättynyt. Sama koskee toki valtaosaa muustakin tekijänoikeuden alla suojatusta (esim. kirjoista ja musiikista kun suurin osa myydään ensimmäisen muutaman vuoden aikana julkaisusta). Tietenkään tekijänoikeus ei suojaa ideaa. Se kuitenkin saattaa suojata tietoa, esim. yhdistettynä nykyiseen DRM ja EU-lainsäädäntöön (taas, kehotan tutustumaan väitöskirjaan tässä asiassa paremman kuvan saamiseksi).
Tämäkin vastaus on toki riittämätön selventämään monimutkaista asiaa. Suosittelenkin siksi, kuten edellisenkin vastineeni kohdalla perehtymään varsinaiseen työhön. Niitä on saatavilla Turun yliopiston Hallintorakennuksesta, opiskelijapalveluista vielä perjantaihin asti.
Jälleen pahoittelen etten seuraa tätä palstaa aktiivisesti. Toivottavasti vastaukseni selvensi asiaa edes joiltain osin.