– Kuka olisi joskus uskonut, että kylmän meriveden myynti talvella on miljoonabisnes, Helsingin Energian projektipäällikkö Juha Sipilä hämmästelee.

Sipilä on päässyt tekemään kylmällä merivedellä liiketoimintaa Helsingin Katajanokalla, jonne on valmistunut maailman ekotehokkaimmaksi mainostettu Uspenskin konesali.

Konesalissa Helsingin Energia tekee yhteistyötä ict-alan moniottelijan Academican kanssa. Ekotehokas konesali on tuonut kahden eri alan toimijan yhteen. Konesali tarjoaa molemmille arvokkaita synergiaetuja: rahaa, mainetta, uusia asiakkaita.

Konesali on suunniteltu ja rakennettu niin, että se käyttää tehokkaasti hyödykseen vaihtoehtoisia energian lähteitä.

Konesali on sadan palvelinkaapin datakeskus. Academican johtaja Matti Roto kuvaa, että energian kulutus vastaa 400 saunankiuasta.

– Aikamoinen roihu syntyy, jos salia ei jäähdytä kunnolla, Roto sanoo.

Merivedellä
voi jäähdyttää

Uspenskin konesali käyttää hyödykseen kaukojäähdytystä. Puolet vuodesta konesalin voi viilentää kylmästä merivedestä tuotetulla kaukojäähdytyksellä.

Energian hyötykäytöllä Academica säästää sähkölaskussa noin 150 000 euroa.

Edullinen kaukojäähdytys ja meriveden käyttö oli perusteina myös siihen, että hakukoneyhtiö Google valitsi aikoinaan Haminan ja Summan tehtaan tilat konesalinsa pitopaikaksi.

Tieteen Tietotekniikkakeskus CSC seurasi Googlen esimerkkiä. Se valitsi konesalinsa paikaksi Kajaanin ja UPM:n entisen tehdaskiinteistön. Konesali saa sähkönsä vesivoimalasta ja jäähdytysveden viereisestä joesta.

Lämmön voi
johtaa uusiokäyttöön

Uspenskin konesali poikkeaa Summan ja Kajaanin konesaleista siinä, että se käyttää hyödykseen palvelinten tuottaman lämmön.

Lämmön ottaa talteen Helsingin Energia, joka johtaa konesalin tuottaman energian kaukolämpöverkkoon lämmittämään helsinkiläisten asuntoja ja vettä.

Konesalin tuottama lämpö vastaa energiamäärää, joka riittää parhaimmillaan 500 omakotitalon lämmittämiseen.

Uspenskin konesalia mittavampi rakennushanke on käynnissä Espoossa, jonne tietotekniikan palvelutalo Tieto rakentaa 50 000 palvelimen jättikeskusta.

Tieto tekee yhteistyötä energiayhtiö Fortumin kanssa. Konesalin tuottaman energian Fortum ohjaa Espoon kaukolämpöverkkoon. Energiamäärällä lämpiää Espoossa 1 5000 omakotitaloa.

Espoon konesalin valmistuttua Tiedolla on kolme isoa konesalia. Muut konesalit sijaitsevat Tukholmassa ja Moskovassa.

– Serverit kannattaa upottaa suomalaiseen graniittiin, Tiedon Suomen maajohtaja Ari Karppinen sanoo Suomen etuja.

Espoon valintaan konesalipaikaksi vaikuttivat Suomesta saatava edullinen energia, vakaat olot ja hyvä kustannusrakenne.

Datamäärä ja energian
tarve kasvavat

Karppinen näkee, että modernisti rakennetuilla konesaleilla on maailmalla kasvavaa kysyntää. Konesalien tarvetta lisää yritysten siirtyminen pilvipalveluihin.

– Jokaisella yrityksille ei ole enää omaa häkkyrää palveluitaan varten, vaan data on konesaleissa yhteisillä palvelimilla.

Työpaikoilla tämä näkyy siinä, että työpöydillä on pelkkä tyhmä päätelaite. Yritykset siirtävät sovellukset ja dataliikenteen konesalien palvelimille.

Konesalien käyttöä lisää kasvava dataliikenne. Tieto muuttuu entistä enemmän digitaaliseen muotoon. Tallennettavan tiedon määrä lisääntyy rajusti.

Kasvussa ovat energian käyttö, mikä puolestaan lisää kiinnostusta ekotehokkaisiin ratkaisuihin.

– Konesalit käyttävät nyt 1–1,5 prosenttia maailman sähkönkulutuksesta. Tutkimusten mukaan sähkön tarve nelinkertaistuu seuraavan viiden vuoden aikana, Academican Roto viittaa tutkimuksiin.