Linux muodoton möykky? Ehei, sanoo Red Hat
51
Linuxin isä Linus Torvalds luonnehti avoimen käyttöjärjestelmän ydintä periaatteessa muodottomaksi möykyksi muutama päivä sitten.
– Kyseessä ei todellakaan ole sellainen virtaviivainen ja hypertehokas ydin, jollaiseksi kuvittelin Linuxin 15 vuotta sitten. Ydin on paisunut ja valtava, Torvalds sanoi LinuxCon-konferensissa.
Merkittävän Linux-jakelijan Red Hatin pääjohtaja Jim Whitehurst on kuitenkin eri mieltä. Hän vastasi finanssiyhtiö Benchmarkin analyytikon Brent Williamsin kysymykseen, jossa viitattiin Torvaldsin arvioihin.
– En koe Linuxin kehityksen tarkoittavan pullistumista. Sitä olisi, jos ytimeen alettaisiin lisätä toiminnallisuutta, jota ihmiset eivät kaipaa, Whitehurst totesi.
Johtajan mielestä Linuxin kasvaminen on hyvä asia, koska se tapahtuu modulaarisesti ja käyttäjälähtöisesti sekä käsittää lisäyksiä, joille on tarve käyttäjäkunnassa.
Torvaldsin mielestä paisuminen pahenee joka kerta, kun ytimeen lisätään uusia ominaisuuksia.
Kommentit (51)
Se joka myy, sanoo että ei mitään vikaa.
Hmmm. Kumpaahan tässä kannattaisi uskoa?
en nyt tiedä laskeeko varsinaisesti laatu, mutta ehkä jonkun olisi syytä tarkastaa mitä sieltä voi karsia ja mitä kannattaa muuten organisoida uudelleen.
mitä mikrokerneliin tulee, niin sehän se vasta olisikin hidas ja etenkin modernien moniytimisten tietokoneiden kanssa mikrokerneliä lienee mahdoton saada tehokkaaksi.
linuxin ydin on vielä suhteellisen tehokas, mutta varmaan jotain voisi olla hyvä tehdä jotta näin olisi myös tulevaisuudessakin.
Ja käännösvaiheessahan voidaan päättää kuinka suuri lopputulos on, otetaan mukaan vain ko. tapauksessa tarvittavat osat.
Voisi kai sitä aivan hyvin käyttää 2.4 kerneliäkin?
Tai sitten ei. Linux on vuosien saatossa menestynyt erittäin hyvin. Onhan se esimerkiksi selkeästi suosituin käyttöjärjestelmä supertietokoneissa. Minix sen sijaan on edelleenkin surkea räpellys.
Laiteajureiden lisääminen kerneliin ei ole mielestäni paisumisen kannalta ongelma. Laiteajurithan ovat usein moduuleita, jotka ladataan tarvittaessa. Tuskin ne siellä kovalevyllä maatessaan erityisesti suorituskykyyn vaikuttavat.
Paisuminen muiden ominaisuuksien osalta voikin olla ongelmallista, mutta en näe, että tämä yksin olisi peruste monoliittisen hybridikernelin huonoudelle.
Ehkä tulevaisuudessa pitääkin olla tarkempana, että mitä distrojen mukana tuleviin kerneleihin käännetään mukaan. Git-repositoriossa sitä koodia saa olla vaikka kuinka paljon. Kehitystyön hanskaaminenhan on edelleenkin hyvällä mallilla - jopa paremmalla kuin ennen - vaikka koodimäärä onkin valtava.