Tietotekniikan esteettömyys alkaa pienistä teoista
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n järjestämä seminaari "Esteetön tietotekniikka – standardisoinnin suuri haaste" keräsi Finlandia-taloon viime viikon keskiviikkona sellaisen yleisön, että parannusta nykytilanteeseen on lupa odottaa.
Ainakin konsultointiyhtiö Haglund Networks Oy:n toimitusjohtaja Henry Haglund on iloinen siitä, että paikalla oli paitsi laaja joukko erityisryhmien järjestöjä, myös julkishallinnon ja yritysten edustajia.
– Läsnäolijoita oli runsaasti, ja keskustelu oli vilkasta. Asia todella kiinnosti, ja välillä ongelmia puitiin varsin syvällisestikin, Haglund kertoo.
Sanoista tekoihin siis, sillä töitä Suomessa riittää.
– Kyllä Suomen kohdalla on ongelmia. Suomi ei menesty kansainvälisissä vertailuissa kovinkaan hyvin, vaan olemme esteettömyyden toteuttamisessa eurooppalaista keskikastia tai siitä vielä alempana. Sijoitus riippuu siitä, vertaillaanko toimenpiteitä, ohjeistuksia ja säädöksiä, vai todellista tilannetta kentällä.
Asenne-
kysymys
Seminaarissa julkistettiin Haglund Networksin toteuttaman ja SFS:n tukeman projektin loppuraportti "Tietotekniikan hyödyntämisen esteettömyys. Standardisoinnin edistäminen". Seminaarilla SFS pyrki viemään raportin toimenpidesuosituksia eteenpäin.
Raportin suosituksiin kuuluu seminaarissa kannatusta saanut ajatus, että julkiselle hallinnolle laadittaisiin ohjeistusta esteettömien it-ratkaisujen hankintoihin. Tähän liittyen julkisen sektorin tarjouspyyntöihin pitäisi esteettömyyden tulla yhdeksi selvästi perustelluksi valintakriteeriksi.
Haglund Networksin mukaan Finlandia-talossa todettiin myös, että yksi ratkaiseva tekijä esteettömyyden edistämisessä on asenne. Jotta esteetön tietotekniikka saataisiin osaksi vallitsevaa olotilaa, tarvitaan koulutusta.
Tarvetta voisi olla uudelle ammattikunnalle, joka pystyy auttamaan esteettömyysvaatimukset täyttävien tarjouspyyntöjen laadinnassa, esteettömien it-ratkaisujen tarjonnassa sekä arvioimaan ratkaisujen esteettömyyttä. Esteettömyys tulee nähdä laatutekijänä. Lisää asiantuntijoita tarvitaan myös osallistumaan eri standardisointiryhmien toimintaan.
Pääseekö
automaatille?
Käytännön esimerkkejä esteellisestä tietotekniikasta ovat verkkosivut, jotka voitaisiin suunnitella selkeämmiksi erityisryhmille kuten näkövammaisille. Toisen esimerkin muodostavat julkisissa tiloissa olevat itsepalveluautomaatit, jotka saattavat olla ergonomian puutteiden lisäksi esteellisiä jo pelkästään huonon sijoittelunsa takia.
Joissakin tapauksissa esteetön tietotekniikka kuitenkin tarkoittaa myös korkeampaa hankintahintaa.
– Se saattaa tarkoittaa sitä vielä tässä vaiheessa. Se riippuu oikeastaan siitä, onko kysymys standardituotteen tai -palvelun muokkaamisesta, vai erillisen apuvälineistön liitettävyydestä, Haglund Networksin Henry Haglund punnitsee.
– Mikäli esteettömyysvaatimukset otetaan huomioon jo uusien järjestelmien ja palveluiden suunnitteluvaiheessa, lisäkustannuksilta voidaan myös välttyä, kyse on silloin Design-for-All -periaatteen järkevästä soveltamisesta.
Seminaarikeskustelussa nähtiin tarve yhdelle kokoavalle taholle, joka voisi toimia esteettömyyden tietopankkina ja neuvontapisteenä.
































Kommentit (9)
- oikea ymmärrys ja näkemys esteettömyydestä ja käytettävyydestä
- auktoriteetti ja käskyvalta nörtteihin
- henkilökohtaista intohimoa, päättäväisyyttä ja sitkeyttä tapella nörttien kanssa uudestaan ja uudestaan niin kauan, että käyttöliittymät ovat kunnossa
Jos ei löydy sitä henkilökohtaista intohimoa, niin hyviä tuloksia ei synny. Jos näitä hommia tekee pelkästään päivätyönä palkan takia tai viran puolesta, niin turha odottaa mitään hyvää. Intohimoa ei muuten opeteta missään koulussa. Ei edes "huippuyliopistossa".
- oikea ymmärrys ja näkemys esteettömyydestä ja käytettävyydestä
- auktoriteetti ja käskyvalta nörtteihin
- henkilökohtaista intohimoa, päättäväisyyttä ja sitkeyttä tapella nörttien kanssa uudestaan ja uudestaan niin kauan, että käyttöliittymät ovat kunnossa
Tämä on ikävä kyllä totta. Jotenkin tuntuu, että firmojen "tosikoodaajat" eivät ymmärrä suomea oikein kunnolla, kun yrittää selittää käyttöliittymän kunnollisuutta. Ehkä heitä kiinnostaa vain sovellusarkkitehtuuri yms. muu pinnan alla oleva höttö, eikä käyttöliittymä.
Mutta kun ihmiset eivät käytä arkkitehtuuria, he käyttävät käyttöliittymää.
Ymmärtääkseni nämä aputyökalut perustuvat siihen, että käyttöliittymä sisältää APIn natiiveja kontrolleja ja että näitä käytetään oikein (eli esim. että kontrolleilla on captionit ja help tagit käytössä). Kun nykyisin karkki on tärkeämpää kuin käytettävyys käyttöliittymää lähdetään rakentamaan jonkun canvas -kontrollin päälle jolloin apusofta ei voi enää tietää mitä käyttöliittymä odottaa.
Mutta se arkkitehtuuri on tärkeämpää koska jos arkkitehtuuri on pielessä, on softan ylläpito valtavan hankalaa. Arkkitehtuuri kun on kunnossa, voi käyttöliittymän ongelmia, softan bugeja yms. korjata seuraaviin julkaisuihin.
Se kun ei oikein toimi, että jos halutaan joku uusi ominaisuus softaan ja sitten ne tosikoodaajat sanookin, että katsotaan sitten muutaman vuoden päästä kun tarvisi tehdä rewrite kun arkkitehtuuri on ihan kuralla.