Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n järjestämä seminaari "Esteetön tietotekniikka –  standardisoinnin suuri haaste" keräsi Finlandia-taloon viime viikon keskiviikkona sellaisen yleisön, että parannusta nykytilanteeseen on lupa odottaa.

Ainakin konsultointiyhtiö Haglund Networks Oy:n toimitusjohtaja Henry Haglund on iloinen siitä, että paikalla oli paitsi laaja joukko erityisryhmien järjestöjä, myös julkishallinnon ja yritysten edustajia.

– Läsnäolijoita oli runsaasti, ja keskustelu oli vilkasta. Asia todella kiinnosti, ja välillä ongelmia puitiin varsin syvällisestikin, Haglund kertoo.

Sanoista tekoihin siis, sillä töitä Suomessa riittää.

– Kyllä Suomen kohdalla on ongelmia. Suomi ei menesty kansainvälisissä vertailuissa kovinkaan hyvin, vaan olemme esteettömyyden toteuttamisessa eurooppalaista keskikastia tai siitä vielä alempana. Sijoitus riippuu siitä, vertaillaanko toimenpiteitä, ohjeistuksia ja säädöksiä, vai todellista tilannetta kentällä.

Asenne-
kysymys

Seminaarissa julkistettiin Haglund Networksin toteuttaman ja SFS:n tukeman projektin loppuraportti "Tietotekniikan hyödyntämisen esteettömyys. Standardisoinnin edistäminen". Seminaarilla SFS pyrki viemään raportin toimenpidesuosituksia eteenpäin.

Raportin suosituksiin kuuluu seminaarissa kannatusta saanut ajatus, että julkiselle hallinnolle laadittaisiin ohjeistusta esteettömien it-ratkaisujen hankintoihin. Tähän liittyen julkisen sektorin tarjouspyyntöihin pitäisi esteettömyyden tulla yhdeksi selvästi perustelluksi valintakriteeriksi.

Haglund Networksin mukaan Finlandia-talossa todettiin myös, että yksi ratkaiseva tekijä esteettömyyden edistämisessä on asenne. Jotta esteetön tietotekniikka saataisiin osaksi vallitsevaa olotilaa, tarvitaan koulutusta.

Tarvetta voisi olla uudelle ammattikunnalle, joka pystyy auttamaan esteettömyysvaatimukset täyttävien tarjouspyyntöjen laadinnassa, esteettömien it-ratkaisujen tarjonnassa sekä arvioimaan ratkaisujen esteettömyyttä. Esteettömyys tulee nähdä laatutekijänä. Lisää asiantuntijoita tarvitaan myös osallistumaan eri standardisointiryhmien toimintaan.

Pääseekö
automaatille?

Käytännön esimerkkejä esteellisestä tietotekniikasta ovat verkkosivut, jotka voitaisiin suunnitella selkeämmiksi erityisryhmille kuten näkövammaisille. Toisen esimerkin muodostavat julkisissa tiloissa olevat itsepalveluautomaatit, jotka saattavat olla ergonomian puutteiden lisäksi esteellisiä jo pelkästään huonon sijoittelunsa takia.

Joissakin tapauksissa esteetön tietotekniikka kuitenkin tarkoittaa myös korkeampaa hankintahintaa.

– Se saattaa tarkoittaa sitä vielä tässä vaiheessa. Se riippuu oikeastaan siitä, onko kysymys standardituotteen tai -palvelun muokkaamisesta, vai erillisen apuvälineistön liitettävyydestä, Haglund Networksin Henry Haglund punnitsee.

– Mikäli esteettömyysvaatimukset otetaan huomioon jo uusien järjestelmien ja palveluiden suunnitteluvaiheessa, lisäkustannuksilta voidaan myös välttyä, kyse on silloin Design-for-All -periaatteen järkevästä soveltamisesta.

Seminaarikeskustelussa nähtiin tarve yhdelle kokoavalle taholle, joka voisi toimia esteettömyyden tietopankkina ja neuvontapisteenä.