Ohjelmistotestaukseen ja laadunvalvontaan erikoistuneen Qentinel Oy:n toimitusjohtaja Esko Hannulan mukaan avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot ovat yleistyneet nopeasti monella rintamalla.

Qentinel onkin Hannulan mukaan joutunut pohtimaan avoimen koodin laatu- ja vastuukysymyksiä siksi, että laaturiskien suuruuden arviointi ja ennakointi on avoimen koodin kanssa toimittaessa erilaista kuin kaupallisen koodin kanssa.

– Perinteisellä avoimen koodin alueella eli ohjelmistotyökaluissa on runsaasti tarjontaa. Perinteisten tietojärjestelmien rakennuspalikoina käytetäänkin yhä yleisemmin avointa koodia kuten tietokanta MySQL:ää, dokumentinhallinta Alfrescoa ja niin edelleen, Hannula sanoo.

"Avoimen koodin vastuuketju
fundamentaalisesti erilainen"

Hannulan mukaan avoin koodi valitaan ensisijaisesti taloudellisin perustein, eikä se ole enää ohjelmistotuotannossa mikään kummajainen vaan valtavirrassa uiva vaihtoehto.

– Avoimeen koodiin perustuvat ohjelmistot kilpailevat kaupallisia lisenssejä käyttävien ohjelmistojen kanssa samasta markkinasta samoilla keinoilla. Ainoa merkittävä ero on, että avoimen lähdekoodin ratkaisujen toimittaja ei omista toimittamaansa ratkaisua.

Vastuuketju avoimen lähdekoodin laadusta, tuesta ja ylläpidosta on kuitenkin fundamentaalisesti erilainen kuin perinteisissä järjestelmissä, Hannula tähdentää.

– Suljetuissa järjestelmissä on läpi koko arvoketjun aina joku, jolle vastuu kuuluu. Avoimessa koodissa näin ei ole.

Tästä ei hänen mukaansa kuitenkaan seuraa, että avoimen koodin käyttäjät saisivat huonompaa laatua, tukea tai ylläpitoa.

– On olemassa erittäin hyvää ja erittäin huonoa avointa koodia - ja kaikkea siltä väliltä. Avoimen lähdekoodin tuen ja ylläpidon määrää ja suuntaa on hyvin vaikea ennustaa ja hallita.

Ennen sitoutumista avoimen lähdekoodin käyttöön asiakkaan pitäisikin Hannulan mukaan arvioida perusteellisesti, millaisia riskejä koodin laatuun, tukeen ja ylläpitoon voi liittyä ja mitä riskien hallitsemiseksi on  tehtävissä.

Entä suutarin
lapsen omat kengät?

Avoimen koodin ratkaisuja käytetään laajalti myös ohjelmistojen testauksessa ja laadunvalvonnassa.

Qentinellillekin avoin koodi tulee yhä useammin vastaan paitsi asiakkaiden kautta, myös omassa käytössä olevissa työkaluissa.

Edustava esimerkki avoimeen koodiin perustuvasta työkalusta on Hannulan mukaan testauksenhallintatyökalu Testlink.

– Vastaavien kaupallisten tuotteiden lisenssit maksavat pahimmillaan jopa tuhansia euroja käyttäjää kohti. Testlink on edustava esimerkki myös siinä mielessä, että se ei laadullisesti ole vielä välttämättä kyllin uskottava suurten projektien käyttöön.

Parhaiten avoimeen koodiin perustuvista testaustyökaluista ovat Hannulan mukaan levinneet pienehköt teknisen testaajan täsmätyökalut, kuten suorituskykytestaukseen käytetty apache-lisenssin alainen jmeter tai suomalaista alkuperää oleva robot framework, jonka kehittämiseen myös Qentinel on aktiivisesti osallistunut.

– Yleensäkin teknisessä testauksessa avoimen koodin välineet kasvattavat suosiotaan nopeimmin ja niitä käytetään esimerkiksi Qentinelin toimeksiannoissa jo yli puolessa, usein kaupallisia työkaluja täydentämään.

Avoimen lähdekoodin testaustyökalujen laadun varmistaminen perustuu pitkälti samoihin teeseihin kuin muidenkin ohjelmistojen.

– On oleellista ymmärtää työkalun käytön laajuus ja sen ylläpidon jatkuvuus ennen pitkäaikaista sitoutumista

Tarkastuslista avointa koodia
käyttävän ohjelmiston ostajalle

• Selvitä, keillä on merkittävä kaupallinen intressi harkittavaan avoimeen koodiin
• Perehdy koodin versiointi- ja julkistamiskäytäntöihin
• Onko koodista olemassa luotettavaa laatustatistiikkaa ja eri versioiden laatuhistoriaa
• Miten koodia tuottava yhteisö käsittelee ongelmaraportit ja kehittämisideat
• Miten järjestelmätoimittaja sitoutuu sopimuksissa tukee ja ylläpitoon ja onko ymmärrys ja resurssit vastata sitoumuksistaan
• Tutustu käyttäjäkokemuksiin ja keskustelupalstojen arvioihin
• Selvitä mahdolliset tietoturva-aukot
• Kehitä vaihtoehtosuunnitelma