Terveydenhuoltopalveluiden sähköistämisellä on muissa maissa saatuihin tuloksiin pohjautuen arvioitu päästävän 30 euron säästöihin asukasta kohden vuodessa. Suomen väestöpohjalla se tarkoittaisi 160 miljoonan euron vuosihyötyä, kalkyloitiin loppuraportin julkistustilaisuudessa.

Juuri valmistunut Kansalaisten sähköiset terveydenhuollon palvelut -raportti kokoaa yhteen näkemyksen terveydenhuollon sähköisestä palvelukokonaisuudesta ja teknisestä arkkitehtuuriratkaisusta.

Raportti luo kehyksen sille, miten kansalaista voidaan tukea omaehtoiseen terveyden edistämiseen sekä joustavaan sähköiseen asiointiin terveydenhuollon palvelujärjestelmässä.

Loppuraportti on osa Sitran koordinoimaa SAINI (kansalaisen sähköinen asiointi ja interaktiiviset verkkopalvelut) -hanketta, jossa on mukana sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansaneläkelaitoksen (Kela) lisäksi Kansanterveyslaitos, Kuntaliitto, Terveyden edistämisen keskus sekä muita terveydenhuollon ja informaatio- ja kommunikaatioalan toimijoita, yrityksiä sekä rahoittajatahoja.  

- Sähköisten terveydenhuollon palveluiden kehittämiselle on selvä tilaus. Sekä valtionhallinto että kunnat kehittävät sähköisiä palveluitaan, samoin yksityinen sektori ja kansalaisjärjestöt. Parhaillaan on käynnissä lukuisa erilaisia pilotointeja ja kehittämishankkeita. Samanaikaisesti suunnitellaan ja toteutetaan merkittäviä It-hankintoja, ja yrityksissä tehdään päätöksiä järjestelmäkehityksestä sekä tarjottavista tuotteista ja palveluista, ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi Sitran Terveydenhuollon ohjelmasta kertoo.   

SAINI-kokonaisarkkitehtuuri (s. 49)

Raportissa kuvataan kansalaisen terveydenhuollon sähköisten terveydenhuollon palveluiden SAINI-palvelukokonaisuus, kansallisen arkkitehtuurin keskeiset linjaukset ja  kokonaisuuden toteuttamisen roadmap eri vaiheineen. Lisäksi raportissa selvitetään tarvittavat tekniset ja toiminnalliset rajapinnat muihin järjestelmiin, rekistereihin ja palveluihin.

SAINI-palvelukokonaisuus on yhdistelmä keskitettyjä ja hajautettuja sähköisiä palveluita, jotka liittyvät tietojärjestelmiin ja rekistereihin asiakaslähtöisesti, tarkoituksenmukaisella ja toimivalla tavalla.

Näitä ovat esimerkiksi ajanvarauspalvelut, laboratoriovastausten välittäminen, reseptin uusiminen, maksu- ja korvauspalvelut, neuvontapalvelut jne. Tällaisten palveluiden avulla voidaan tukea kansalaisen omaan terveyteen liittyvää päätöksen tekoa sekä vuorovaikutusta ammattilaisten kanssa. Palvelut mahdollistavan kansalaisen itsepalvelun niissä toiminnoissa, joissa se on mielekästä.  

Kansallisen SAINI-arkkitehtuurin tavoitteena on yhtenäistää nykyisten ja tulevien sähköisten palveluiden teknisiä ratkaisuja ja palveluita, joiden pääkäyttäjä on terveydestään huolehtiva kansalainen itse. Se toimii eri sidosryhmien ja toteutusta suunnittelevien tahojen yhteisenä tavoitetilana ja ohjaa ja koordinoi eri osapuolten toimintaa kohti yhtenäistä terveydenhuollon tietojärjestelmien verkkoa.  

SAINI-toteusaikatauluehdotus (s. 80)

Raportin roadmap kuvaa sähköisten palveluiden toteutuksen vaiheet. Ensimmäinen ja etenemisen kannalta kriittisin vaihe on kiinnittää SAINI-palvelut kansallisen tason terveydenhuollon sähköisten palveluiden strategiaan, jossa selkeästi määritellään palveluiden omistajuus, hallinto ja rahoitusmallit.

- SAINI-palvelukokonaisuutta tulee kehittää kiinteässä yhteistyössä käyttäjien eli kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Alkuvaiheessa toteutetaan jo pilotoituja palveluita, joista on saatu hyvää palautetta, SAINI-hankkeen projektipäällikkö Susanne Valkeakari Logica Suomi Oy:stä kertoo.

Seuraavassa vaiheessa käyttöönottovuorossa ovat palvelut, joiden käyttö mahdollistaa kunkin henkilökohtaiseen terveyteen liittyvän tiedon hallinnan. Tieto käsitetään tässä laajasti kattaen tapahtumatiedot, ammattilaisen kirjaamat tiedot ja kansalaisen itsensä kirjaamat tiedot.

- Myöhemmin, kun tietoa on kertynyt riittävästi, voidaan sitä älykkäästi hallita ja hyödyntää esimerkiksi erilaisten business intelligence -ratkaisujen avulla, Valkeakari visioi.