Lääkärit potilastietojärjestelmistä: kehitettävää riittää
10
Liiton vuosi sitten perustaman eHealt-valiokunnan puheenjohtaja Tinja Lääveri jakaa tänään Suomen Lääkärilehden liitteenä julkistetun selvityksen pääkirjoituksessa vastuuta järjestelmien toimivuudesta myös työnantajalle.
- Työnantajan on vihdoin havahduttava siihen, että sähköinen potilaskertomus ei ole vain nykyaikaisuuden merkki tai näppärä tapa kerätä tilastotietoa. Se on työkalu, jota pitää kehittää ja huoltaa. Vastuu tästä ei ole yksin ohjelmien toimittajilla, Tinja Lääveri kirjoittaa.
Järjestelmätoimittajien kanssa vuoropuhelu on Lääverin mukaan aktivoitumassa. Jo tälle keväälle on rakenteilla seminaari, johon mukaan pyritään saamaan kaikki järjestelmätoimittajat.
Helsingin kaupunginsairaalassa osastolääkärinä toimivan Tinja Lääverin mielestä on myös mietittävä, mitä varten potilas tulee sairaalaan.
- Jos tavoitteena on nopea ja oikea taudinmääritys ja hoito, on myös lääkärit otettava mukaan ohjelmien kehitystyöhön.
Käytännön hoitotyön näkövinkkelistä katsellen potilastietojärjestelmissä testaajalääkäreitä kummastuttaa niinsanotun kuumekurvan puuttuminen järjestelmistä.
- Sairaalapotilaskertomuksen kehittämisen olisi pitänyt alun alkaen lähteä liikkeelle sähköisestä kuumekurvasta!
Ilman toimivaa lääkitysosiota potilaskertomus on testaajien mielestä myös rampa.
- Vuodeosaston lääkityslistoista ei näy, onko käytössä oleva lääke kotilääke, osastolla aloitettu lääke tai lääke, jonka annosta on muutettu eikä lääkityksen aloitusajankohtakaan yleensä selviä kelaamatta.
Hoitotyön kertomus on sekin rempallaan kaikissa sairaalapuolen ohjelmissa.
- Yksikään ohjelma ei varoita, että lääkäri on tehnyt määräyksen - esimerkiksi antibioottimääräys hukkuu helposti hoitotyön merkintöjen keskelle. Jos halutaan antibioottihoidon alkavan ennen seuraavaa aamua, on usein marssittava osaston toiseen päähän etsimään potilaan omahoitaja.
Lääkäriliiton testejä teki marraskuusta tammikuuhun viisi lääkäriä. He kävivät läpi noin kymmenen erilaista perus- ja erikoissairaanhoidossa käytettyä potilastietojärjestelmää. Ilman risuja niistä ei päässyt yksikään ja tunnettujen isojen toimittajien järjestelmät keräsivät pisimmät risulistat.
Järjestelmät katselmoitiin toimivissa sairaanhoidon laitoksissa eri puolilla Suomea.
Yhteenveto hoitotyötä tekevän lääkärin kannalta katsellen löytyy seuraavista järjestelmistä: Medicus, Doctorex, Mediatri, Finstar, Softmedic, Effica (sekä perus- että erikoissairaanhoidon versiot), Pegasos, Esko, Miranda, ja TT2000.
Kommentit (10)
Tuo on varsin hyvä idea. Valtio voisi rahoittaa tuollaisen projektin ja toteutus voitaisiin tehdä oppilaitoksissa ja vapaaehtoisvoimin, jolloin kustannukset olisivat halpoja. Järjestelmää voisi valmistumisen jälkeen edelleen ylläpitää ja jatkokehittää oppilaitoksissa.
Totta on että ohjelmat ovat vaikeita, epäloogisia ja varsin kehittymättömiä. Ohjelman toimittaja lupaili parannuksia jotka tuntuvat siirtyvät aina vähintään +6kk. Myös ongelmia selitettiin että "teidän X järjestelmän integraaytiota meidän Y järjestelmään ei ole toteuttettu missään muualla niin ei voitu ennakoida..." mutta samalla tarjottiin korjausta isolla ¬ määrällä, kumma että korjaus ohjelmisto oli valmiina!
Syksyllä olin mukana hommissa taas kun oli tarkoitus ottaa käyttöön ns. kuumekurva. Käyttöönotosta luovuttiin kun palikkaa oli testattu n. viikon verran. maksettu se kuitenkin oli tilattu näkemättä jo vuotta aikaisemmin.
Hoitotyön kirjaamiseen taas oli kehitetty niin hieno systeemi ettei sitä osannut tavallinen hoitaja edes käyttää. Itsellekkin teki tiukkaa saada siihen tekstiä.
Kaikkiaan ongelma on mielestäni se että sairaaloiden päättäjillä, ainakaan kunnallisella puolelle ei välttämättä ole aavistustakaan mitä tarvitsevat ja mitä saavat. Ohjelman toimittajat sitten voivat myydä mitä haluavat.