Lieksa ehkäisee koulukatoa Linuxilla
- Tämä vapauttaa varoja opetuksen kehittämiseen, katsoo koordinaattori ja luokanopettaja Jukka Pöppönen Lieksan kaupungista. Kyseessä on hallintokuntarajat ylittävä hanke, joka mahdollistaa muun muassa yhteisopetuksen sivukylien koulujen kanssa. Juuri etäopetuksen avulla voidaan välttää tarvetta keskittää oppilaat samaan tilaan.
Lieksa on pinta-alaltaan Suomen suurimpia kaupunkeja, ja Ubuntuun pohjaava Linux-järjestelmä kehittyy kiinteänä osana Lieksan kouluverkkouudistusta, jossa saneerataan, rakennetaan, mutta myös yhdistetään kouluja. Koulujen tietojärjestelmän on määrä kehittyä samassa tahdissa fyysisen kouluverkon kanssa.
Windowsia pidetään varalla
Loppukäyttäjä kohtaa ohutpäätteen, eli "tyhmän päätteen", varsinaisten ohjelmistojen sijaitessa palvelimella. Järjestelmän toimittaneen Opinsysin mukaan Lieksa on ensimmäisten kuntien joukossa siirtynyt koulutoimen ja osin kulttuuritoimen tietojärjestelmissä Linux-ympäristöön.
Linux-tietojärjestelmä kattaa kaksitoista koulua, ja järjestelmä on mitoitettu enimmillään kolmellesadalle yhtäaikaisesti käytettävälle päätteelle. Lieksan hankkeen erityispiirteenä myös kirjastot, kansalaisopisto, musiikkiopisto ja museot, muun muassa Pielisen museo, siirtyvät yhteisen verkon piiriin. Tämä mahdollistaa odotusten mukaan esimerkiksi kirjastojen ja koulujen paremman yhteistyön ja tehokkaamman käytön opetuksessa.
Linux vei valinnassa pisimmän korren, koska Lieksassa haluttiin eroon vanhentuvan järjestelmän ongelmasta ja toisaalta liian vähäisestä määrästä laitteita.
- Windows-puolella raha menisi rautaan ja ohjelmistoihin. Meidän tapauksessamme alkuinvestointina on tietysti muun muassa palvelimet, Pöppönen sanoo ja huomauttaa, että ratkaisu mahdollistaa jo vanhoiksi katsottujen päätteiden uusiokäyttämisen.
- Opettajien vastarintaa on pienennetty sillä, että Windows XP -koneisiimme on asennettu kaksoiskäynnistys, eli opettaja voi valita, kumpaa käyttöjärjestelmää hän käyttää.
Asennukset ovat valmistuneet syyskuun alussa, kun kunnan tietoverkkoa oli ensin nopeutettu.

































Kommentit (54)
Omasta mielestäni Ubuntun perus Gnome on jokseenkin ruma, varsinkin jos Vistaan vertaa, mutta ehdottoman selkeä se on ja tämän vuoksi hyvin käyttökelpoinen. Beryl auttaa joihinkin visuaalisiin asioihin. Tosin kaiken maailman ikkunanheilutusefektit on karmeita, mutta onneksi asetuksia on helppo muuttaa.
Eipä nuo ulkoasuasiat itseä käytännössä haittaa, kun on jo useamman vuoden tullut käytettyä windowmanagerina ratpoisonia kolmen näytön yhdistelmällä.
10% valtion ja kuntien hallintobudjetista mstietotekniikkaan on liikaa. Pitää uskaltaa tehdä halvemmalla!
mutta eihän sillä ole merkitystä onko opetus laajuudeltaan hyödyllistä, ala-asteella on pääasia että lapset voivat olla tietokoneella, oppivat sen käyttöä esimerkiksi kirjoittamaan sillä ynm...
näissä asioissa ei ole merkitystä sillä mikä käyttöjärjestelmä pohjalla on.
miinuspuolena on toki se että monet ala-aste ikäisille tarkoitetut opetusohjelmat ovat vain Windows-yhteensopivia ja nyt lapset jäävät näiden ulkopuolelle, on olemassa koulukirjoja joissa tulee mukana cd-rom levy...
osaavat ylläpitäjät ehkä saisivat winellä moiset pyörimään?
10% valtion ja kuntien hallintobudjetista mstietotekniikkaan on liikaa. Pitää uskaltaa tehdä halvemmalla!
MS osuus lisensseissä on it-kustannuksista yleensä alta 8% luokkaa.
Kouluissa vieläkin vähemmän oppilaitoslisenssoinnin vuoksi.
Näin ollen on hieman väärää sanoa että 10% hallintobudjetista, joka ei todellakaan pidä paikkaansa.
Säästöä ehkä tuokin, mutta eipä siihen oltu laskettu Lieksan pilotointia mukaan lainkaan. Ei myöskään alkuinvestointina serverin hankinta.
Kuten Lieksan kunnanhallituksen päätöksestäkin voi todeta, ei siirtyminen itseasiassa ollut lainkaan lisenssien takia tai säästöjen tavoittelua lisenssien kautta, vaan keskitetympi hallinta.
Kun on "oikeat" syyt, niin vaihto on varmaankin ihan hyvä asia, mutta turhaa tästä on tehdä "Linuxilla huomattavia säästöjä" hekumointia, koska tällä hetkellä niin ei ole käynyt eikä tulevaisuudesta ole takeita.
Kannattaa katsoa laajemmin kuin pelkästään lisensseihin. Open Source -maailmassa tuotteiden elinkaari huomattavasti pidempi kuin Windows -maailmassa. Elinkaaren pituutta ei nimittäin määrittele minkään yksittäisten yritysten kaupalliset tarpeet, vaan elinkaaren kehitys muodostuu muista intresseistä. Niinpä se vaikuttaa laitteistoihin, ohjelmistoihin sekä ohjelmistojen aineettomien oikeuksien hallintaan. Säästöt ovatkin yhtäkkiä aivan toista luokkaa, koska infrastruktuuria ei tarvitse uusia muutaman vuoden välein.
Vaikea sanoa. Tuonkokoisessa Linux-ympäristössä riittää se yksi osaava nörtti pitämässä sermejä pystyssä silloin tällöin. Wintoosa tarvitsisi jo useamman siivoamaan jälkiä ja patchaamaan vimmatusti.
Hommahan tosin kaatuu sinä hetkenä, kun esim. MS keksii palkata tuon ainokaisen nörtin tuolta tuplapalkalla omille listoillensa. Pitää siis olla varanörtsäsysteemi.
Olin mukana projektissa jossa tehtiin Haminan Ammattiopistolle ja Kauppikselle LTSP järjestelmä SuSE:n päällä. Pyöri ~300konetta kahden servun pyörittävänä.
Tämä oli siis 2003-2004 ja kuuleman mukaan kyseinen systeemi on vieläkin käytössä ja paremmaksi viilattu.