Linux-ratkaisu laskee koulutoimen sähkölaskua
Lagstadiin on toimitettu kuusikymmentä Linux-työpistettä ja Mattlideniin Opinsysin info-tv-ratkaisu.
Timo Suanto Espoon ruotsinkielisestä koulutoimesta arvioi, että Linuxia hyödynnetään tulevaisuudessa koulutoimessa yhä laajemmin. Etuina hän näkee pedagogiset hyödyt sekä Linux-pääteratkaisuilla saavutettavan ylläpidon helppouden. Lähiseudulla Opinsys-ratkaisuja on toteutettu aikaisemmin Siuntiossa ja Vihdissä.
Opinsys-kouluratkaisussa käyttäjien työpisteillä ovat ilman kiintolevyjä toimivat päätelaitteet, jotka toimivat Linux-palvelimen avulla. Pienet päätteet ovat äänettömiä ja vievät vähemmän pöytätilaa. Niiden ajastettu sammutus ja yksinkertainen rakenne säästävät sähköä. Suurin avoimen lähdekoodin koulujärjestelmän hyöty saattaakin näkyä sähkölaskussa, osapuolet ennakoivat.
Mattlidenissä Opinsysin info-tv-ratkaisu on otettu käyttöön lukiossa ja se on laajennettu tehostamaan myös peruskoulun ala- ja yläkoulujen välistä viestintää. Infosivuja voivat muokata opettajat ja hallintohenkilöstö. Info-tv on muun muassa ylioppilaskirjoitusten viestintäkanava abitapahtumista ja kirjoitusten järjestelyistä.
Espooseen toimitetussa järjestelmässä palvelimet on keskitetty kaupungintalolle. Opinsys Oy:n toimitusjohtaja Jouni Lintu uskoo, että viiden vuoden sisällä Linux-ratkaisut ovat yleisin koulujen tietotekniikkaratkaisu.





























Kommentit (18)
Kiintolevyttömänä en tiennyt MS Windowsillakin onnistuvan, mutta muuten Linux-fanina myönnän, että näillä leveysasteilla "sähkönkulutuksen säästöistä" puhuminen muutaman koneenressukan ja niitä palvelevan verkon ja palvelimen kohdalla on kyllä aika kaukaa desimaalipilkun oikealta puolelta haettua ...
Ehkä Microsoft on kieltänyt toimitusta mainitsemasta, ohjelmistokuluissa säästämisen joten säästetään sitten vaikka sähkössä :)
Ei mutta oikeasti! Vihreät teot lähtevät pienistä asioista... Jos kaikki ajattelevat kuten sinä, eivätkä sammuta kotikonettaan koskaan, niin Suomessakin on miljoonia koneita syömässä sähköä. Mikä on se sähkön säästö? Kun samalla tavalla ajateltaisiin vielä työpaikoillakin, niin tilanne olisi entistä parempi. Se on aivan sama kuinka paljon enemmän teollisuus, lentoliikenne tai jenkit kuluttavat. Edelleenkään muiden esimerkki ei ole hyvä argumentti oman kulutuksen lisäämiseen. Säästää voi joka paikassa, kato...
Hyvä, että Linux ja päätteet yleistyvät koulukäytössä. Perinteiset win-pöytäkoneet ovat aivan järkyttäviä ylläpidettäviä kouluympäristöissä...
200 koulupäivän (8 h) aikana 100 konetta pyöritetään max 160000 tuntia eli koneiden kokonaiskulutus vuoden aikana 16000 KWh. Tuosta nipistetään utopistisesti ehkä % eli
4800 KWh. Jos sähkön hinta arvioidaan yläkanttiin eli 8 sentiksi, absoluuttiseksi säästöksi tulee 100 koneen osalta huikeat 400 euroa.
Lämmityskauden aikana kaikki hukkateho vähentää kuitenkin muuta lämmitystarvetta. Jos käytetään suoraa sähkölämmitystä tai öljyä niin hyöty on tarkalleen nolla. Muissa lämmitysmuodoissa ero tulee vain ja ainoastaan noiden lämmitysmuotojen hintaerosta ja se on hyvin pieni. Ainoastaan maalämpöä tai ehkä aurinkolämpöä käyttävissä kiinteistöissä ero on merkittävä, mutta tuolloinkin se on maksimissaan ehkä 70%-80% kulutuksesta.
Suoralla sähköllä tai öljyllä lämmitettäessä 100 koneen säästö on siis käytännössä nolla ja halvemmilla lämmitysmuodoilla ehkä 100-300 euroa per 100 käytössä olevaa konetta. Ja tämä laskelma on täysin utopistinen....
Jyväskylän yliopistossa asiaan on ottanut ylioppilaskunta kantaa: http://www.jyy.fi/uutiset.php?vk=ymparisto&id=477
"Tietokoneiden jatkuvan päällä pitämisen on arvioitu lisäävän yliopiston sähkölaskua pahimmillaan yli 200.000 euroa vuodessa."
Otetaanpa huomioon myös se että Windows lisenssi maksaa, linux ei.