- Parlamentin hylkäämä direktiivi olisi johtanut tietokoneohjelmien lähes rajoittamattomaan patentoitavuuteen. Tämä olisi ollut tuhoisaa pienille ja keskisuurille alan yrityksille, yksittäisille ohjelmankehittäjille, vapaille ohjelmistoille ja pitkällä tähtäyksellä koko alalle, selittää yhdistyksen varapuheenjohtaja Tapani Tarvainen.

- Direktiiviehdotuksessa ei ollut kyse abs-jarrujen tapaisista tietokoneohjatuista järjestelmistä. Ne ovat jo ennestään patentoitavissa, eikä asiasta ollut nytkään erimielisyyttä. Direktiivi olisi sallinut nimenomaan puhtaiden tietokoneohjelmien patentoinnin, myös tavallisessa kotitietokoneessa ajettavien, Tarvainen teroittaa.

Demokratia elää ja voi hyvin

Ohjelmistopatenttidirektiivin hylkäysehdotuksen esitellyt Ranskan entinen pääministeri Michael Rocard moitti tiukoin sanoin komissioita ja ministerineuvostoa parlamentin kannan täydellisestä halveksunnasta asian aiemmassa käsittelyssä. Rocardin mukaan EU on kriisissä, jonka syynä on demokratiavaje.

Tarvainen puolestaan hehkuttaa, että äänestystulos on voitto demokratialle ja että äänestystulos osoitti, ettei parlamentin yli kävellä helposti.

Uusintakierros kunnolla valmisteltuna

- Parlamentin päätös oli torjuntavoitto eurooppalaisyritysten kilpailukyvylle. Suurin osa Euroopassa jo myönnetyistä ohjelmistopatenteista kuuluu yhdysvaltalaisille ja japanilaisille yrityksille, joiden markkinaylivoima olisi kasvanut jos patentit olisi direktiivin avulla laillistettu, kertoo Effin hallituksen jäsen Vili Lehdonvirta

- Tilanne jää sekavaksi. On kuitenkin parempi ottaa aikalisä ja valmistella uusi versio kunnolla, jatkaa Lehdonvirta.

Lisäksi Effi kiittelee vaalikoneessaan ohjelmistopatentteja vastustaneita ja lupauksensa pitäneitä suomalaisia euroedustajia, joihin kuuluu Hassi, Kauppi, Korhola, Myller ja Stub, sekä muita direktiiviä vastaan äänestäneitä.