Helsinkiläisen ravintola Lehtovaaran omistaja, asianajaja Antero Molander vaatii HIIT:n tutkijalta Herkko Hietaselta 80 000 euron vahingonkorvauksia netissä julkaistusta tekstistä, jossa Hietanen valittelee ravintolassa saamaansa huonoa palvelua.

Turun yliopiston rikosoikeuden professorin Ari-Matti Nuutilan mielestä elinkeinonharjoittajan on siedettävä varsin kovaakin toimintaansa kohdistuvaa kritiikkiä, kunhan tosiasiat pitävät paikkansa.

Kirjoittaja vastaa sisällöstä

Internetissä julkaistut kirjoitukset ovat rinnastettavissa lehtikirjoitukseen sillä erotuksella, että palvelimen ylläpitäjä ei ole vastaavan toimittajan asemassa. Kirjoituksen sisällöstä vastaa ainostaan kirjoittaja.

- Arvostuksenvaraisista seikoista, kuten palvelusta, voi esittää kovaakin kritiikkiä, koska ne eivät ole todennettavissa olevia faktoja. Jos taas annetaan vääriä tietoja vaikkapa hinnoittelusta, niin puhutaan todennettavissa olevista seikoista, Nuutila sanoo.

Hietanen julkisti ravintolalle lähettämänsä reklamaation huonosta palvelusta blogissaan eli nettipäiväkirjassaan elokuussa 2004. Ravintola ei koskaan vastannut hänen tammikuussa 2004 lähettämäänsä reklamaatioon.

Kritiikki on suojattu laissa

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Pekka Koskisen mielestä kritiikin kirjoittaminen on lainsäädännössä turvattu.

Kunnianloukkausäännöksessä on arvostelun vapautta tarkoittava poissulkeva säännös.

- Arvostuksenvaraista arviointia ei ole mahdollista arvioida sen mukaan, onko väite valheellinen. Rikoslaissa sanotaan, että halventamisena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa.

- Tämä rajaussäännös tarkoittaa sitä, että kritiikin vapaudelle on annettava tilaa, Koskinen lisää.

Yritysten ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että niiden toiminnasta voi kirjoittaa internetissä mitä tahansa. Vahingonkorvauksia on mahdollista saada, mikäli yrityksen toiminnasta on esitetty vääriä tietoja.

- Kunnianloukkauksen täytyy kohdistua riittävän yksilöidysti yrityksen johtoon. Jos kunnianloukkauksesta aiheutuu yritykselle vahinkoa, on sillä oikeus saada vahingonkorvauksia, Nuutila kertoo.

- Näyttönä ansionmenetyksestä voidaan esittää liikevaihdon kehitys. Se on kuitenkin hankala mittari, koska sen syy-seuraussuhteen todistaminen on vaikeaa, Nuutila jatkaa.