Sisäministeriön mukaan virheellisyydet eivät liittyneet niin sanottuihin koviin pakkokeinoihin, telekuunteluun tai tuomioistuimen päätöksellä tehtävään televalvontaan. Epäkohdat koskivat pääosin poliisin tiedonsaantioikeuksilla saatavaa tietoa poliisilain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain perusteella. Teleyritykset eivät toteuttaneet näitä virheellisiä tai puutteellisia tiedonhankintapyyntöjä.

Virheellisyyksien ja puutteiden vakavuuden arvioimiseksi sekä päätöksenteon läpinäkyvyyden varmistamiseksi sisäasiainministeriön poliisiosasto saattoi nämä tiedonhankintapyynnöt valtakunnansyyttäjänviraston arvioitavaksi helmikuussa 2005. Syyttäjä teki tapausten johdosta eilen ratkaisun, että asiassa ei ole ketään poliisimiestä syytä epäillä rikoksesta.

Poliisin tiedonhankinta teleyrityksiltä on hajaantunut eri lakeihin, jotka ovat vuosien mittaan kehittyneet eri tahtiin lukuisina osittaisuudistuksina. Syyttäjä toteaakin perusteluissaan muun muassa, että "kyseisten säännösten sekä niiden keskinäisten suhteen tulkitseminen on osoittautunut varsin vaikeaksi".