- Lisämaksut hidastavat tietoyhteiskunnan kehittymistä ja ovat ongelmallisia EU:n sisämarkkinoilla, koska tuotteita voi tilata halvemman maksun maista tai sieltä, missä lisämaksuja ei peritä lainkaan. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva uusi tekijänoikeuslaki uhkaa tehdä tilanteesta entistä kummallisemman, varoittaa Järvinen.

Järvinen uskoo, että nyt on viimeinen tilaisuus vaikuttaa lakiin niin, että se huomioi myös kuluttajien oikeudet.

- Tekijänoikeusjärjestöillä on pitkä kokemus edunvalvonnasta. Kuluttajilla vastaavaa etujärjestöä ei ole. Lisäksi tekijänoikeusasioista vastaava opetusministeriö on puheillaan ja toimillaan osoittanut, ettei se toimi tasapuolisesti asiassa.

Järvinen haluaa, että maksujen laajentamista nyt selkeästi rajoitetaan laissa; muuten on hänen mukaansa vain ajan kysymys milloin lisämaksu ulotetaan kaikkeen tallentamiseen - myös tietokoneisiin ja matkapuhelimiin.

- Tekijänoikeuksien nimissä kerättävien maksujen tulee olla kohtuullisia ja oikeudenmukaisia, ja niiden pitää perustua siihen todelliseen haittaan, joka kotikopioinnista aiheutuu.

"Karpelan väite ihmetyttää"

Järvinen vaatii, että hyvitysmaksu-nimiseksi muuttuvan kasettimaksun maksuperusteita on täsmennettävä ja että ne on kirjattava lakiin yksikäsitteisesti.

Direktiivin johdantolauseen kohdan 35 mukaan "olosuhteita arvioitaessa käyttökelpoinen peruste voi olla kyseisestä toimesta oikeudenhaltijoille mahdollisesti aiheutuva haitta" sekä "tilanteissa, joista oikeudenhaltijalle koituva haitta on vähäinen, ei velvollisuutta maksun suorittamiseen voi syntyä".

Järvisen mukaan digiboksilla tai muulla vastaavalla laitteella suoritettava ajansiirto ei ole yksityistä kopiointia eikä aiheuta sellaista haittaa, mikä pitäisi korvata.

- Ihmetystä herättää myös ministeri Karpelan viittaus Helsingin Sanomissa 2.2.2005 teknologiateollisuuden tuomaan lisähyötyyn. Se, että tekniikan kehittyminen tuo uusia palveluita sekä parantaa kuvaa ja ääntä, kuten siirryttäessä väritelevisioon tai monikanavaiseen ääneen, ei sinällään voi olla peruste maksun laajentamiselle.

- Hyvitysmaksusta ei saa tulla automaattia, jolla kuluttajia rahastetaan tekijänoikeuksien nimissä uudesta tekniikasta tai jo kertaalleen maksettujen teosten käytöstä, jatkaa Järvinen.

"Maksuvelvollisia kuultava"

Tähän saakka opetusministeriö on voinut yksinään määrätä maksupohjan laajuuden ja maksun suuruuden. Kasettimaksua säätelevä tekijänoikeuslain muutos vuodelta 1984 velvoittaa ministeriötä vain kuulemaan asiassa laitteiden ja nauhojen maahantuojia. Järvisen mukaan tämän on tulkittu tarkoittavan elektroniikan tukkukauppiaita, joiden mielipiteellä ei kuitenkaan ole ollut käytännössä vaikutusta ministeriön päätöksentekoon.

- Tukkukauppiaat eivät muutoinkaan ole oikea taho edustamaan maksajia, koska he siirtävät maksun sellaisenaan tuotteiden hintoihin. Todellisia maksajia ovat kuluttajat. Tämän vuoksi uuteen lakiin tulee sisällyttää maininta, että neuvotteluosapuolena on kuluttajavirasto tai muu maksajia edustava taho.

Cd-levymaksu voi nousta 33 prosenttiin

Uudessa lakiehdotuksessa on palattu vanhaan käytäntöön, jossa opetusministeriö päättää maksupohjasta ja maksun suuruudesta yksinään. Sekä LVM että KTM saavat antaa ainoastaan lausunnon asiasta, mitä Järvinen ihmettelee.

- Tietokoneissa käytettävät tyhjät cd-levyt tulivat maksun piiriin 1.9.1998. Vuoden 2002 alussa maksuja korotettiin 50 prosenttia ja siitä lähtien maksu on ollut 0,2 euroa levyltä. Koska levyjen hinta on koko ajan laskenut, tänään ostettavan levyn hinnassa maksun osuus voi nousta jopa 33 prosenttiin eli 1,5-kertaiseksi arvonlisäveroon verrattuna.

Sekin on Järvisestä outoa, että cd-levyjen maksua ei ole alennettu, vaikka levy-yhtiöt ovat alkaneet käyttää uusissa levyissä kopiosuojausta. Teknisten suojakeinojen käyttö mainitaan sekä direktiivissä että lakiehdotuksessa hyvitysmaksua alentavana tekijänä.

- Yhä suurempi osa cd-levyistä käytetään kuluttajien oman aineiston, erityisesti digikameralla otettujen kuvien tallentamiseen. Cd-levyjen maksua ei ole alennettu, vaikka musiikin kopiointi niille on tekijänoikeusjärjestöjen omankin tutkimuksen mukaan vähentynyt kahdessa vuodessa kymmenisen prosenttiyksikköä.

"Muiden jäsenvaltioiden tilanne otettava huomioon"