Lähi-idän kybersota osuisi Suomeenkin
Maailmassa ei ole vielä koettu kybersotaa. Vaikka erilaisia kyberhyökkäyksiä on viime vuosina tehty lukuisia ja kyberaseiden varustelukilpa on parhaillaan käynnissä, ovat todellisen kybersodan vaikutukset jääneet onneksi vain arviointien varaan. Nyt ensimmäinen kybersota saattaa olla lähellä.
Erityisesti Israelissa pelätään Iranin rauhanomaiseksi kutsuman ydinohjelman johtavan ydinaseen valmistumiseen, ja ydiniskuun Israeliin. Kovaa puhetta ja kansainvälisiä ponnisteluja Irania kohtaan on viime vuosina riittänyt, mutta nyt tilanne on muuttunut aiempaa vakavammaksi. Useat kansainvälisesti arvostetut asiantuntijat pitävät Israelin sotilaallista iskua Iraniin todennäköisenä jo tulevan syksyn aikana.
Jarno Limnéll on sotatieteiden tohtori sekä Stonesoft Oyj:n kyberturvallisuusjohtaja.
Israelista ”vuodettiin” viime viikolla julkisuuteen hyökkäyssuunnitelma Iraniin. Kyberaseen käyttö on suunnitelmassa keskeisessä roolissa. Kun aiemmin hyökkäyksen ensimmäisessä vaiheessa ammuttiin jousipyssyillä tai tykistöllä, on nyt tarkoitus luottaa digitaalisen tykistön voimaan.
Kyberaseilla pyritään lamauttamaan muun muassa Iranin johtamisjärjestelmät, ilmapuolustus sekä mahdollisesti sähköverkko, ja luomaan siten suotuisat edellytykset perinteiselle voimankäytölle.
Tämä on uudenlainen tapa käydä sotaa, ja Israelin kyvykkyys käydä kybersotaa on yksi maailman parhaimpia. Kyberkyvykkyyttä on myös Iranilla, joka on viime vuosina suunnannut merkittäviä resursseja kyberkykyjensä rakentamiseen.
On yleisesti arvioitu, että Venäjä sekä mahdollisesti Kiina ja Pohjois-Korea ovat antaneet kyberosaamistaan Iranin käyttöön. Täsmällisiä arvioita on mahdotonta tehdä, mutta Iranin kyky toimia, puolustautua ja hyökätä kyberympäristössä voi yllättää Israelin lisäksi koko muun maailman.
Iran on ilmoittanut iskevänsä kyberaseillaan Israeliin ja Yhdysvaltoihin, mikäli se joutuu itse iskun kohteeksi. Yhdysvalloissa onkin viime viikkoina esitetty useita huolestuneita puheenvuoroja erityisesti maan talousjärjestelmien ja energiaverkkojen digitaalisesta haavoittuvuudesta, sillä Iran on uhannut iskevänsä niihin.
Yhdysvallat tuskin jäisi kyberaseiden käytön osalta toimettomaksi mahdollisessa Israelin ja Iranin sodassa. Kyse olisi ensimmäisestä todellisesta kybersodasta, jolla olisi vaikutuksensa myös Suomeen.
Digitaalisen maailman turvallisuudessa, kyberturvallisuudessa, maantieteelliset etäisyydet ja aikatekijät menettävät merkityksensä. Niin hyvässä kuin pahassa.
Hiiren klikkaamisen vaikutus näkyy välittömästi käyttäjälle maapallon toisella puolella. Elämme hyvin verkottuneessa maailmassa, jossa eri järjestelmät, palvelut ja tietoverkot ovat globaalisti yhteydessä toisiinsa.
Vaikka kyberaseet oltaisiin rakennettu vain tiettyyn tarkoitukseen ja kohteeseen vaikuttavaksi, on erittäin todennäköistä, että niillä tulisi olemaan ennalta-arvaamattomia sivuvaikutuksia. Massiivinen kyberhyökkäys voi levitä maailmanlaajuisesti ja vaikuttaa myös esimerkiksi Suomessa käytettäviin tietojärjestelmiin.
Myös aikavyöhykkeillä on kyberaseiden kohdentamisessa merkityksensä, eikä Suomen tilannetta helpota se, että kellomme käyvät Israelin kanssa samaa aikaa.
Tilanne olisi entistä huolestuttavampi, mikäli kyberaseiden käyttö menisi kybersodassa roiskimiseksi eli kyberaseita ”laukaistaisiin” globaaleihin tietoverkkoihin sattumanvaraisesti mahdollisen vaikutuksen toivossa.
On hyvin vaikeaa ennustaa, millaisia vaikutuksia ensimmäisellä todellisella kybersodalla tulee olemaan maailmalle ja Suomelle. Osattomaksi Suomi ei sodassa jäisi. Ennakkotapausta todellisesta kybersodasta ei ole, ja toivottavasti emme sitä näekään.
