Suomalaiset ovat yleensä erittäin innokkaasti ottamassa käyttöön uusia teknologioita - olemmehan insinöörien luvattu maa. Mistä siis on kysymys?

Tuore tutkimuksemme kertoo, että maailmanlaajuisesti tarkasteltuna suomalaiset ovat erittäin huolissaan pilvipalveluiden turvallisuudesta. Leijonanosa suomalaisista it-päättäjistä katsoo internetissä käytettävien ohjelmistojen voivan vaarantaa tietoturvaa. Vielä suurempi osa ei halua luovuttaa liiketoiminnalle kriittistä tietoa kolmannen osapuolen haltuun ja käyttää sitä internetissä.

Toisaalta taantuma on nostanut Suomessa kiinnostusta pilvipalveluihin, erityisesti niiden mahdollistaminen kustannussäästöjen vuoksi. Kiinnostuksen kasvu on tutkimuksemme mukaan maailmanlaajuisesti poikkeuksellista. Tietohallintojohtajat pohtivat uusia keinoja kustannusjahtiin. Pilveyttämisen luulisikin olevan sellaisten yritysten tehtävälistojen kärjessä, missä järjestelmien kuormat vaihtelevat huomattavasti.

Yksi syy suomalaisten pelkoon voi olla, että käsite on monelle edelleen vähintäänkin epäselvä. Kun ei tunneta, ei luoteta. Kuitenkin pilveyttämisen edut liiketoiminnalle ovat selvät. Sovellusten, palveluiden, laskentatehon ja tallennuskapasiteetin ostaminen tarpeen ja käytön mukaan tuo yritykselle uusia kustannusjouston mahdollisuuksia, kun it-investointien ja ylläpidon painopiste siirtyy pääomakustannuksista käyttökustannuksiksi. Kyse ei ole pelkästään kustannuspaikasta, sillä tyypillisesti yli kaksi kolmasosaa perusjärjestelmien ylläpidosta ja pyörittämisestä liittyy työvoimakustannuksiin. Pienemmällä normiporukalla voidaan pyörittää suuriin kysyntäpiikkeihin skaalautuvaa järjestelmää. Kukapa ei muistaisi keväisiä lipunmyyntiongelmia.

Väistämättä tulee mieleen, että käytetäänkö tietoturvakysymystä tekosyynä, jolla vältellään muutoksia. Järjestelmiä, organisaatiota ja prosesseja merkittävästi muuttavia toimenpiteitä ei useinkaan tervehditä ilolla. Yritetäänkö tulevaisuutta rakentaa valitsemalla se helpoin, tutuin ja turvallisin tie?

Pilvipalveluiden käyttöönottoa ei tarvitse tehdä kertarysäyksellä. Organisaatiossa on hyvä tarkastella muun muassa, mitä vaihtoehtoja on tarjolla. Voisiko esimerkiksi perussovellukset pilveyttää ja pitää omassa hallinnassa erityisen liiketoimintakriittiset it-resurssit? Pilottihankkeet yhdellä sovelluksella auttavat myös hahmottamaan pilveytyksen eri puolia. Kannattaa myös verrata kustannuksia pilveytetyn ja organisaatiossa pidettävän sovelluksen välillä.

Strategisella tasolla on syytä katsoa, mitkä it-toiminnot voisivat hyötyä eniten pilveyttämisestä. Harmonisoimalla liiketoiminta- ja it-strategiat voidaan selvittää, mitä pilveyttäminen ylipäätään voisi tuoda organisaatiolle.

Yhteisymmärrys vallinnee siitä, että it-palveluiden pilveyttäminen on tätä päivää ja voi tuoda merkittäviä liiketoimintahyötyjä. Pilvipalveluiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin, että organisaatio määrittää selvästi it-toimintamallinsa ja pohtii, mitä haluaa pilveyttää. Järjestelmät voidaan toki rakentaa siten, että liiketoimintakriittistä ja arkaluonteista tietoa ei säilytetä pilvessä.

Kirjoittaja on Avanade Finland Oy:n maajohtaja.