Seuraava katastrofi

Seuraava katastrofi
Vielä vuosikymmen sitten tietotekniikan ja verkkojen ennakoitiin vähentävän autoilua ja kokousmatkoja ja pelastavan ihmiskunnan ekokatastrofilta. Nyt maailmalla ollaan kuitenkin yhä enemmän huolissaan tietotekniikan ympäristövaikutuksista ja palvelinfarmien jäähdytykseen kuluvasta energiasta.
Jyrki J.J. Kasvi
19.10.2009 09:27
Kommentit 26

Edellisten teknologiasukupolvien ympäristöongelmien ratkaisut poikivat helposti uusia ongelmia.

Harva tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi autot pelastivat taannoin kaupungit totaaliselta ekokatatstrofilta: Hevosvoimalla toimiva liikenne vaati yhä enemmän peltoalaa rehun tuotantoon, ja kaupunkien pääkadut alkoivat hukkua kulkuneuvojen päästöihin. Kuka olisi uskonut, että pelastajaksi keksitystä autosta tulisi aikanaan maailman suurin ympäristöongelma.

Sama toistuu pilvipalveluiden kohdalla. Kotien ja toimistojen pöydillä hurisevien henkilökohtaisten tietokoneiden prosessorit ja kiintolevyt ovat suuriman osan ajasta tyhjän panttina. Sen sijaan pilven palvelinfarmien tietokoneiden kapasiteetti pystytään hyödyntämään paljon tehokkaammin.

Palvelinfarmit ovat kuitenkin nostaneet tietotekniikan ympäristövaikutukset näkyviin, ja tutkimuksia lukiessa tuntuu joskus siltä, että palvelimet olisivat henkilökohtaisia tietokoneita suurempi ympäristöongelma. Tietotekniikka vie kotitalouksien sähkönkulutuksesta vain murto-osan, mutta kun sama laskentateho kootaan yhteen paikkaan, luvut ovat suuria. Farmissa kilowattitunnilla saadaan kuitenkin paljon enemmän laskentaa kuin kotipöydällä.

Toki myös pilviteknologian ympäristöhaitat tulee minimoida, ettei se vuorostaan aiheuta uusia ympäristöongelmia. Suomella onkin tässä oiva mahdollisuus, sillä Suomessa voidaan palvelinten jäähdytyksessä hyödyntää kylmää ulkoilmaa monta kuukautta vuodessa, ja talteen kerättävällä hukkalämmöllä voidaan lämmittää asuntoja.

Lisää Aiheesta
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (26)

Huono 0
Kotien ja toimistojen pöydillä hurisevien henkilökohtaisten tietokoneiden prosessorit ja kiintolevyt ovat suuriman osan ajasta tyhjän panttina. Sen sijaan pilven palvelinfarmien tietokoneiden kapasiteetti pystytään hyödyntämään paljon tehokkaammin.

Tuo on tavallisten casual computing ihmisten tilanne. Itse tarvitsisin reippaasti enemmän prosessoritehoja kotiini. Odotan vielä jotta AMD:n uudet energiatehokkaat näytönohjaimet tulevat myyntiin niin ostan uuden tehotyöaseman sen kera.

Kukaan ei vielä ole kertonut miten pilveen viedyt sovellukset toimivat kuten kotikoneella. Windows-käyttäjille taitaa koittaa uuden oppimisen aika, jos käyttöjärjestelmä katoaa kokonaan pois kuvioista tuon jälkeen.
Huono 1
Kyllä mulla palvelin lämmittää yhden huoneen kotona ihan kivasti. Koneen nurkassa on mukava 28 lämmintä ympäri vuoden. Talvella tuulettaminen on hyvästä monellakin tapaa ja muissa huoneissa voi termostaatit vääntää minimiin.

Tosin jos kolmiossa sähköä menee sen 4800 kilowattia vuodessa niin onhan se hiukan kallista lämmitystä. Mutta onneksi on varaa. Ei olla ituhippejä meillä. Lievä vihreä piirre tuohon on kuitenkin päässyt kun sähköni tulee vesivoimalla tuottavasta laitoksesta.

Mitä sitten tulee pilvipalveluihin, niin odottaessa että tiedostoni sitten häviää palveluntarjoajan vikoihin, tai todennäköisemmin firma tekee konkan ja datani katoaa sen takia. Suurin osa ihmisistä kun ei kuitenkaan ota varmuuskopioita.

Pilven idea on hyvä, mutta jokaisella firmalla on eri näkemys mitä pilvi on ja tarjolla on ties mitä viritystä.
Kuinka moni kotikäyttäjä muka tarvitsee laskenta tehoa hirveästi? Suurin tarve kun on sähköposti ja netin selailu. Siinä ei paljoa tehoa yleensä tarvita, saati siitä ilosta haluta maksaa.

Jos peruskone maksaa sen 400e ja sen oletettu elin-ikä on 3 vuotta, kuten yritysmaailmassakin, niin hinnaksi muodostuu 11e ja risat. Siihen sitten päälle se nettiyhteys, n. 20e ja olemme päässeet kolmen kympin paremmalle puolelle.

Mihin hintaan sitten myydään pilvipalvelua kuluttajille? Enempää se missään tapauksessa voi olla. Kuitenkin pilvipalvelun tarjoajat joutuvat tarjoamaan 100Mb:n yhteyttä että palvelu toimisi edes jotenkin jouhevasti verrattuna kotikoneisiin. Tässäkohtaa palvelun hinta sitten pomppaakin jo mahdottomaksi.

Selityksiä sitten annetaan. Ohjelmat ovat aina uusimmat (ei tule pitämään paikkaansa, koska ohjelmia ei ole optimoitu vielä pilvipalveluihin, joten niiden saatavuus on heikkoa), tietoturva valmiiksi kohdallaan (mahdollista, mutta yksi reikä järjestelmässä saattaa huonossa toteutuksessa kaataa järjestelmän kaikilta, iso riski siis), helppokäyttöisyys (kun netti on poikki, niin mitään et enää tee, et lue edes jo aikaisemmin saamiasi sähköposteja).

Ja nettihän on poikki maaseudulla vähän väliä, koska ukkoset pätkivät sähköä ja siksi verkko pätkii matkan varrella vaikka käyttäjällä sähköt ei räpsyisikään. Ei siis kelpaa kuin kaupunkeihin tuo tekniikka.
Perusviat. Ehkä jollain on jo ratkaisut?
Huono 4
Jyrki Jyrki

Ei ongelma ole hevoset tai autot tai tekniikka ylipäätään. Varsinainen ongelma on ihmiset: meitä on liikaa!
Metsän Mörkö
Huono 4
Aivan oikein. Ihmisiä on liikaa. Kiinan malli on hyvä kun sallii yhden (poikalapsen) perheeseen.
Tämä käytöön koko maailmaan.
Liikanen
Huono 7
Aivan oikein. Ihmisiä on liikaa. Kiinan malli on hyvä kun sallii yhden (poikalapsen) perheeseen.
Tämä käytöön koko maailmaan.

Mitäs sitten kun tulee kaksoset kerralla kuten meillä?
Twin turbo
Mitäs sitten kun tulee kaksoset kerralla kuten meillä?

Vastaus on helppo. Ylimääräiset lapset myydään mustalaisille.
Poicapoica
Kyllä on niin vihreää puhua pilvestä. No vitsi vitsinä, mutta "tyhmä-pääte" mallia kokeiltiin jo 90-luvun alussa ja ei toiminut. Miksi sitä kaivetaan haudasta ylös?
Ingenjör
Jyrki boyin suurin katastrofi olisi taksikuskien lakko. Millä sitten viherkansanedustaja kulkee, saastuttavalla autolla?? Taksien päästöthän on vain kukkasia ja luomua.
BillPortti
Huono 5
Kyllä on niin vihreää puhua pilvestä. No vitsi vitsinä, mutta "tyhmä-pääte" mallia kokeiltiin jo 90-luvun alussa ja ei toiminut. Miksi sitä kaivetaan haudasta ylös?

Miteenniin ei toiminut?

Eiköhän ko. konsepti ole kaivettu haudasta ylös jo 15v sitten World Wide Web:in muodossa.

"Tyhmällä päätteellähän" tämänkin viesti kirjoitettiin "keskuskoneella" pyörivään ohjelmaan.
Arttu
Huono 5
Tuo on tavallisten casual computing ihmisten tilanne. Itse tarvitsisin reippaasti enemmän prosessoritehoja kotiini.

Siis täh, teetkö oikeasti jotain laskentaa kellon ympäri? Tavallisessa tai pelikäytössäkin prossut ovat tuskin edes puoliteholla keskimäärin.
sigmundur
Sivut: 1 2 3 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti
mainos

Nokia: "Verimetallien" valvonta vaikeaa

Reuters

Nokia haluaa selventää alihankkijoilleen asettamiaan harvinaisia mineraaleja koskevia säännöksiä. Mineraaleja saadaan muun muassa Afrikan konfliktialueilta. Nokian mukaan ala tarvitsisi yhteiset säännöt.

Tuore tutkimus: Nokian Lumia ei aivan pärjää iPhonelle

Chris Ratcliffe/Bloomberg News

Tuore Åbo Akademin tekemä käyttäjäkokemustutkimus kertoo Applen iPhonen lyövän Nokian Lumia 800 -puhelimen laudalta käyttömukavuudessa. Tieteellisesti tehty tutkimus antaa kuitenkin toivoa Nokialle: joillakin alueilla käyttäjät kokivat Lumian olevan iPhonea parempi.

Symbianin loppu rokottaa Digiaa

Nokian strategiamuutos kohti Microsoftia näkyi selvästi ohjelmistoyhtiö Digian kannattavuudessa, joka oli jyrkässä luisussa.

 
Dilbert – 4.2.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Myynti Verkkomediamyynti
+358 40 168 5949