Kaikki on tapahtunut paikallisten teleoperaattoreiden ystävällisellä avustuksella ja Bushin hallinnon siunauksella.

Skandaalia on uutisoitu myös eurooppalaisissa tiedotusvälineissä, mutta niiltä on jäänyt yksi olennainen taustatekijä kertomatta. Skandaalin syynä ei ole luvaton salakuuntelu sinänsä vaan se, että kohteet ovat olleet Yhdysvaltain kansalaisia.

Yhdysvaltain lain mukaan turvallisuusviranomaiset saavat täysin vapaasti kuunnella ja lukea viestejä, joiden lähettäjä ja vastaanottaja ovat Yhdysvaltain rajojen ulkopuolella, eikä kumpikaan ole Yhdysvaltain kansalainen.

Esimerkiksi kahden Suomen kansalaisen Suomessa käymän kännykkäpuhelun kuunteleminen on Yhdysvaltojen turvallisuusviranomaisille täysin laillista.

Vielä viime vuosikymmenellä tämä hiersi Yhdysvaltojen ja Euroopan Unionin välejä, etenkin kun Euroopassa alettiin ymmärtää, mihin kaikkeen Yhdysvaltain maailmanlaajuinen Echelon-kuuntelujärjestelmä pystyy.

Euroopan Unionin protestit loppuivat 11.9.2001, eikä vastalauseita ole sen jälkeen kuultu. Ei vaikka Echelonin rinnalle on kehitetty kokonaisvaltaisempaa järjestelmää, joka kokoaa tietoa maailman ihmisistä myös netistä ja tietokannoista ja louhii näistä tiedoista tulevia terroristeja.

Euroopan Unionin jäsenmaiden tulisikin tasapuolisuuden nimissä säätää laki, joka antaisi Euroopan turvallisuuspalveluille vapaat kädet urkkia amerikkalaisten tietoja ja tietoliikennettä. Aineistosta voisi louhia esiin tietoja esimerkiksi eurooppalaisille yrityksille, joilla on ongelmia amerikkalaisten kilpailijoiden kansa.

Kukaan kun ei Yhdysvalloissakaan vahdi Euroopasta ja muualta maailmasta kerättyjen tietojen käyttöä.

(ITviikko 1.11.2007)