Muun muassa F-Securen Risto Siilasmaa, Sulakkeen Sampo Karjalainen sekä FirstHopia ja Jaikua perustanut Petteri Koponen kertovat yrittäjänuransa alkuvaiheista Slush-tapahtumassa Helsingissä.

–  Menestyneiden yrittäjien kautta välittyy myös tietoa, etteivät nuoret kaverit astuisi samoihin sudenkuoppiin, kertoo Ville Vesterinen, ArcticStartup-blogin päätoimittaja ja yksi Slushin järjestäjistä.

Seminaarien lisäksi 40 aloittelevaa yritystä pääsee esittelemään tuotteitaan ja palveluitaan Korjaamolla.

– Slushin on tarkoituksena on olla hyvin epämuodollinen tapahtuma. Siinä mielessä siinä on uusi tapa lähestyä, Vesterinen kertoo.

Järjestäjien mukaan uudelle yrittäjätapahtumalle on Suomessa tilaa ja tilausta.

– Olemme käyneet messuilla, ja todenneet, ettei julkishallinto ehkä osaa järjestää meitä start-upeja kiinnostavia tapahtumia, kertoo Kai Lemmetty, Slushin järjestäjä ja Floobs-nettipalvelun perustaja.

– Julkishallinnolla on paikalliset ambitiot, kun taas web 2.0 -yritykset tavoittelevat suuria käyttäjämääriä kansainvälisesti, Lemmetty sanoo.

Lemmetyn mukaan kansainvälisyyteen tähtäävillä nettiyrityksillä onkin vaikeuksia saada rahoitusta TE-keskuksilta.

– Joidenkin pitää tehdä tavallaan kaksi liiketoimintasuunnitelmaa, toinen TE-keskuksille, ja toinen itselle.

Vesterisen mukaan yksi nuoren yrittäjän sudenkuopista onkin julkishallinnon hankkeiden paikalliset tavoitteet.

– Ei saa turhautua siihen, ettei oma yritysidea sovi heidän muottiinsa. Vaikkei heiltä saisikaan tukea, ei saa menettää heti uskoaan ideaansa. Omaan tekemiseen pitäisi luottaa lähes sokeasti, Vesterinen sanoo.

Lisää nuoria
yrittäjiä kaivataan

Vesterinen haluaisi saada varsinkin opiskelijat kiinnostumaan yrittämisestä.

– Monille oman yrityksen perustaminen ei ole lainkaan kartalla. Opiskelijat haluavat yleensä töihin Nokialle, pankkeihin tai konsulttifirmoihin, Vesterinen sanoo.

– Usein luullaan, että uuden it-yrityksen perustaminen vaatii omaa tutkimuslaboratoriota tai patentteja.

Vesterisen mukaan suuri osa uusista yrittäjistä on jo ansainnut rahansa muualla, esimerkiksi luotuaan uraa Nokialla.

– Eihän siinä mitään vikaa ole, mutta toivoisin, että kulttuuri kehittyisi niin, että nuoretkin haluaisivat tehdä jotain omaa omassa yrityksessä.

Yrittäjäkaljoittelu
lisää yhteistyötä

Vesterinen ja Lemmetty eivät ole ensimmäistä kertaa järjestämässä start-up-tapahtumaa.

Palattuaan puolitoista vuotta sitten opiskelemasta Lontoosta Vesterinen ihmetteli, miten vähän aloittelevat yritykset pitivät keskenään yhteyttä. Hän käynnisti Suomessa start-upeille tarkoitetut Open Coffee -tapaamiset, ja noin vuosi sitten hän aloitti Arctic Evening -tapahtumat. Vesterisen mukaan Arctic Evening kerää säännöllisesti noin 70 osanottajaa kuuntelemaan vierailevia puhujia ja tapaamaan toisiaan.

Slushin järjestäjiin kuuluvat myös HP:lla aiemmin vaikuttanut Peter Vesterbacka sekä Zipipop-yritystä johtava Helene Auramo. Vesterbacka on käynnistänyt muun muassa mobiilialan Mobile Monday -verkostoitumistapahtumat.

Lemmetty taas on järjestänyt Startup Developers Gathering- ja Entrepreneur 2.0 -tapaamisia aloittelevien yritysten tekniselle väelle.

Lemmetty kutsuu tapahtumiaan yrittäjäkaljoitteluksi, mutta epävirallisista tapaamisista on ollut hyötyä myös Lemmetyn vetämälle Floobsille.

– Kun oppii tuntemaan muita yrityksiä, voi syntyä yhteistyötä. Esimerkiksi Floobsilla on yhteistyötä ainakin kahden yrityksen kanssa. Kolmannen kanssa huomattiin, että käytämme samoja teknologioita. Kun meillä ei ollut keskenämme kilpailua, sovimme vaihdosta. Joskus ulkomaisilla messuilla tapaamilleen ihmisille voi vinkata tutuista yrityksistä, jotka voisivat kiinnostaa heitä ja päinvastoin.

– Tällä hetkellä tilanne on hyvinkin dynaaminen. Parissa vuodessa ollaan menty paljon eteenpäin, Vesterinen arvioi.

Pääkaupunkiseudun lisäksi start-upien omia tapaamisia järjestetään jo muuallakin, esimerkiksi Tampereella kokoontuu verkkopalveluita kehittävien start-upien Sombiz-yhteisö.