Hyvin moni suomalaisyritys on jo perustanut omat fanisivunsa yhteisöpalvelu Facebookiin ja mainostaa itseään muissa sosiaalisen median palveluissa.

Samat firmat saattavat kuitenkin olla hyvin tiukkoja ja rajoittaa työntekijöidensä pääsyä sosiaaliseen mediaan, ainakin työpaikan koneilta.

Taloussanomat kysyi viideltäkymmeneltä pörssiyhtiöltä näiden sosiaalisen median käytäntöjä. Vastanneista yrityksistä 27 on laatinut työntekijöilleen eritasoisia ohjeita sosiaalisesta mediasta, ja ainakin 11 ohjeistus on tekeillä.

Joissain yrityksissä ohjeistus tarkoittaa ympäripyöreitä yleisiä julkisuusohjeita, toisissa taas hyvinkin tarkkoja neuvoja siitä mitä missäkin mediassa saa paljastaa ja mitä ei.

15 yhtiötä myöntää, etteivät ne suvaitse työpaikalla rajatonta sosiaalisessa mediassa ja netissä surffailua.

Asetettuja rajoituksia perustellaan muun muassa teknisillä syillä: jatkuva YouTuben videoiden tuijottelu vie kuulemma liikaa laajakaistaa, ja twiittailu on työajan hukkaamista.

– On tuossa vähän selittelyä. Kyllä yrityksen tietotekniikan pitää olla sellaisessa kunnossa, ettei satunnainen videoiden katselu kaada verkkoa, sanoo digitaalisen median asiantuntija Tuija Aalto.

Tiukkojen julkisuussääntöjen sisällä toimivat pörssiyhtiöt kertovat haluavansa myös varmistaa, etteivät niiden liiketoimintatiedot valu vahingossa ulkopuolisille.

Sisäpiirivuotoja tosin tapahtuu todellisuudessa varsin harvoin minkään median kautta.

Tupakkatauolle vai
Facebookiin

Paraikaa työntekijöille tarkoitettua ammatillista verkkoviestinnän käsikirjaa tekevä Aalto ihmettelee, että sosiaalinen media nähdään yhä vain joko mainospaikkana tai tuottamattomana lorvimiskanavana.

– Parhaimmillaan esimerkiksi YouTuben videoiden katselu tarjoaa piristävän hetken ja uusia virikkeitä aivoille. Mitä luovempaa ajattelua vaativa työ on kyseessä, sitä enemmän siinä tarvitaan tällaisia "henkisiä tupakkataukoja", Aalto muistuttaa.

Myös verkostojen virittely ja yhteydenpito ovat tärkeitä henkireikiä työssä jaksamiseksi ja uusien ideoiden saamiseksi.

Mutta jos työntekijä viettää koko työpäivänsä verkkokeskusteluissa, yrityksen pitää katsoa peiliin.

– Silloin on jotain vikaa työmäärässä, työnjaossa tai johtamiskulttuurissa. Sosiaalista mediaa ei pidä tällaisesta syyttää, Tuija Aalto sanoo.

Hänen mielestään useimmat ihmiset osaavat aivan itse rytmittää työaikansa ja taukonsa, niin että asialliset hommat tulevat hoidetuksi.

Osaava firma osaa
luottaa palkollisiiinsa

Taloussanomien kyselyyn vastanneet yritykset kertovat tuntevansa alan palveluista parhaiten Facebookin, YouTuben ja Twitterin. Hajamainintoja saavat Yammer, V Kontakte ja Suomi24.

– Ne ovat sinänsä vain välineitä samoihin toimintoihin mitä aiemminkin on tehty. Kyllähän aikoinaan ihmiset pelasivat työpaikan koneilla pasianssia ajankulukseen, tai kokoontuivat juoma-automaatin luo juttelemaan, sanoo Tuija Aalto.

Hän pitää rohkaisevana sitä, että moni suomalaisfirma arvelee työntekijöidensä hallitsevan käyttäytymissäännöt myös verkossa.

Vastaajayhtiöistä 26 sanoi, etteivät ne estä mitenkään työntekijöidensä pääsyä sosiaaliseen mediaan.

– Ihmiset matkustavat julkisissa kulkuvälineissä, käyvät tapahtumissa ja messuilla ja puhuvat niissä julkisesti työpaikan asioista. Harva yritys on silti laatinut ohjeet siitä, miten näissä tilanteissa pitää käyttäytyä. Sosiaalisessa mediassa kyse on samankaltaisesta asiasta, luottamuksesta, Aalto sanoo.

Eikä hyvillä firmoilla pitäisi olla mitään pelättävää verkossa.

Jos työpaikalla yleinen viihtyvyys, henki ja ilmapiiri ovat kunnossa, ne todennäköisesti välittyvät ulkopuolisillekin sosiaalisen median kautta.

.

.

.

.

.