Helsingin yliopisto perustaa ohjelmistotehtaan

Helsingin yliopisto perustaa ohjelmistotehtaan
Software Factory lupaa tekemisen meininkiä.
Helsingin yliopisto lanseeraa tänään Software Factoryn – eräänlaisen koodisammon – auttaakseen kasvuhakuisia yrittäjiä maailmalle.
Tuomas Linnake
4.3.2010 11:46
Kommentit 7

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos lanseeraa Software Factoryn torstaina. Muut osapuolet ovat Tekes-rahoitteinen Tivitin Cloud Software -ohjelma, Hiit, Gearshift Group, Aalto-yliopisto ja ammattikorkeakoulu Metropolia.

Tehdas ei sanana tuo mieleen kovin innovatiivista työskentely-ympäristöä. Tiedotteen mukaan sellaiseen kuitenkin tähdätään varsin luottavaisin mielin:

"Software Factory on ohjelmistojen kehittämiseen keskittynyt tuotekehityksen koelaboratorio, jossa tasokas ohjelmistoalan opetus kohtaa liike-elämän lainalaisuudet. Se on inspiroiva ja innostava työskentely-ympäristö, joka sparraa tohtorikoulutettavia ja maisteritason opiskelijoita ja toimii globaalina koealustana uusille ohjelmistoteknisille innovaatioille".

Päällikköä
ei ole

Tietojenkäsittelytieteen professori Pekka Abrahamsson Helsingin yliopistosta luottaa, että kuvaus toteutuu myös käytännössä.

– Meillä oli rakentamisvaiheessa mukana ergonomia- ja tilasuunnittelijoita. Kävimme hanketta läpi myös ohjelmistoyritys Reaktor Innovationsin kanssa. Olennaisinta on, että tehdas on täysin itse ohjautuva. Päällikköä ei ole nimetty, ja menetelmä on hyvin vapaa. Kun annetaan vapauksia ja valtaa, se tuo mukanaan vastuun. Virikkeet on rakennettu tehtaaseen, Abrahamsson toteaa.

15 hengen tilat Helsingin Kumpulassa on rakennettu tukemaan tiimien työskentelyä. Tietoa välitetään runsaasti, seinillä esimerkiksi on yhdeksän litteää näyttöä, jotka esittävät tuotannollista informaatiota.

Liikeideoille vauhtia
opiskelijoiden avulla

Päämääränä on synnyttää korkean kasvuodotuksen yrityksiä ja yritysaihioita internet-palvelujen liiketoiminta-alueelle unohtamatta perustutkimusta ja soveltavaa ohjelmistoalan tutkimusta yli tiederajojen. Tehtaalla nähdään opiskelijoiden joukossa vierailevia yrityksiä, joilla on idea, mutta joilta on uupunut keino sen viemiseksi eteenpäin.

– Oppimiskäyrät ovat tehtaalla äärimmäisen jyrkkiä. Kun normaalisti firmassa voi mennä kuukausia ennen kuin pääsee tuottavaan työhön, tässä puhutaan päivistä, enintään viikoista, Pekka Abrahamsson huomauttaa. Hänellä on pitkä tausta niin sanotusta ketterästä (agile) ohjelmistokehityksestä.

Software Factoryn ensimmäisen vuoden rahoitus liikkuu sadoissa tuhansissa euroissa. Raha tulee Tivitin Cloud Software -ohjelmasta sekä eri yrityksiltä. Satelliittitehtaita kaavaillaan maailmalle vuosina 2010 – 2011, ja ensimmäisen on määrä nousta Madridiin kesällä. Muut kohteet ovat Intia, Kanada ja toivon mukaan Kiina.

– Tästä tulee "global space". Kanadan Vancouverin päässä näkee täysin saman Ikean huonekaluilla varustetun tilan, Abrahamsson hahmottaa. Hänen mukaansa tiimit saavat itse päättää, kuinka ne taklaavat suuret aikaerot satelliittien välillä.

Lisää Aiheesta
UutinenTivit uppoutuu mediaan ja pilveen (6.5.2010 13:58)
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (7)

Huono 0
Opiskelijoillehan maksetaan tietysti palkka? Vai viekö joku muu palkan opiskelijalta ja hänen työpanoksestaan? Tästä tulee tulevaisuudessa aika iso hälinä jos markkinatalous käyttää opiskelijoita ilmaisena työvoimana...
Jeppels
Huono 0
Tehdas maksaa 5 USD tunti sekä ainoastaan asiakkaan hyväksymistä erissä, jos tuli sutta työ oli ilmaista ja vasta kun asiakas hyväksyy maksetaan. mturk menoa siis luvassa.
IndianIT
Huono 0
Ainahan opiskelijoita on käytetty ainakin lähes ilmaisena työvoimana.

Mutta perkele, mitä tuubaa tuo tiedote on.
Huono 0
Toisaalta opiskelijoilta syntyvä koodi voi olla myö sellaista, ettei siitä kukaan maksakaan :) Mielestäni hieno idea, koska mieluummin olisin opiskeluaikoina suorittanut aitoja toimeksiantoja lottoriviarpomistehtävien sijaan.
Tuskell
Huono 0
Ohjelmistoyrittäjien kilpailutilanne on jo EU/alueellisten tukien vääristämämä ja kierouttama. Vain erilaisten tukien ja hankkeiden piiriin päässeet pystyvät kiplailemaan.
Miksi ohjelmistoalaa pitää edelleen vaikeuttaa valtion sekaamana.
Ohjelmistoyrittäjyys ei kannata. Valtio on toimillaan pilannut koko alan, asiakas ei saa mitä tarvitsee, mutta on se hyvä että valtion raha liikkuu.
Tukisulle Tukimulle
Huono 0
Tuohan tulee hakkaamaan Kiinan it-hikipajat työpaikkana - saakohan tuolla tehtaan puolesta myös pystyraidalliset työasut?

Hyvä että yrityksiä perustavia hankkenilaisia ja kauppakorkealaisia laitetaan akateemiset sovelluskehittäjä-ammattilaiset auttamaan liki ilmaiseksi, saamaan jotain aikaankin. Kauppakorkealaiset voivat sitten napata niistä rahat itselleen, jos tulee jotain tuottavaa ja markkinoille kelpaavaa. Hyvä Suomen korkeakoulutus-luokkajako-opit!
nörtit toimeentulotuelle
Huono 0
"Päällikköä ei ole", sillä hän ja osakkeenomistajat ovat Malediiveillä loikimassa rantatuoleillaan ja seuraamassa vain aika-ajoin tuottoja ja pörssikursseja - sekä tietysti "johtajina tekemässä todellisuudessa kaiken työn".
Ihqua Tulevaisuutta
Sivut: 1 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti
mainos

Nokia: "Verimetallien" valvonta vaikeaa

Reuters

Nokia haluaa selventää alihankkijoilleen asettamiaan harvinaisia mineraaleja koskevia säännöksiä. Mineraaleja saadaan muun muassa Afrikan konfliktialueilta. Nokian mukaan ala tarvitsisi yhteiset säännöt.

Tuore tutkimus: Nokian Lumia ei aivan pärjää iPhonelle

Chris Ratcliffe/Bloomberg News

Tuore Åbo Akademin tekemä käyttäjäkokemustutkimus kertoo Applen iPhonen lyövän Nokian Lumia 800 -puhelimen laudalta käyttömukavuudessa. Tieteellisesti tehty tutkimus antaa kuitenkin toivoa Nokialle: joillakin alueilla käyttäjät kokivat Lumian olevan iPhonea parempi.

Symbianin loppu rokottaa Digiaa

Nokian strategiamuutos kohti Microsoftia näkyi selvästi ohjelmistoyhtiö Digian kannattavuudessa, joka oli jyrkässä luisussa.

 
Dilbert – 4.2.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Myynti Verkkomediamyynti
+358 40 168 5949