Softa-alaa edustava Ohjelmistoyrittäjät ry kertoo syyskuussa käynnistyneen HR Oy – henkilöstöjohtaminen tuloksentekijänä -hankkeen. Hankkeen tarkoituksena on pureutua ohjelmistoyritysten henkilöstöjohtamisen kriittisimpiin osa-alueisiin ja luoda henkilöstöjohtamisen kehitystyöhön toimivat työkalut ja menetelmät.

Onko it-alan kuuluisa stressi ajanut ohjelmisto-osaajat sellaiseen jamaan, että nyt tarvitaan kokonaista henkilöstöjohtamisen hanketta tilanteen parantamiseksi? Siitä ei hankkeen toteuttajan, Saranen Consultingin mukaan ole kysymys.

– Valmistelimme tätä hanketta puolitoista vuotta. Työhyvinvointi on tärkeä kysymys, mutta se on hankkeessa sivujuonne. Tässä keskitytään henkilöstöjohtamisen käytäntöihin ja prosesseihin, eli siihen, mitkä ovat kipupisteet. Onko se esimerkiksi rekrytointi tai henkilöstön perehdyttäminen, konsulttiyhtiön toimitusjohtaja Heikki Saranen selvittää.

– Totta kai mukana on päivittäisen työn suunnittelua, resursointia ja puuttumista ylikuormitukseen, mutta niin on myös sitouttamista ja palkitsemisjärjestelmiä. Tämä kattaa koko henkilöstöjohtamisen erittäin laajan kentän.

"Merkittävä
panostus"

HR Oy:ssä on kyse siitä, että työntekijöiden henkinen pääoma on käytännössä ohjelmistoyritysten ainoa todellinen menestymisen lähde.

Työelämän kehittämisohjelma Tykesin rahoittamassa ja Saranen Consultingin toteuttamassa hankkeessa rakennetaan yrityskohtainen henkilöstöjohtamisen toimintasuunnitelma ja sen toteuttamisen työkalut.

– Ohjelmistoyrityksissä liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttaa erityisen paljon ihmisten motivoituneisuus. Kaikki työ tapahtuu ihmisten korvien välissä; siksi henkilöstöjohtamiseen panostavat hankkeet ovat tärkeitä, painottaa Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Jaakko Salminen tiedotteessa.

– Yksi it-alan ammattilainen työllistää 2,5 muuta. Kun ala kokonaisuudessaan työllistää noin 45 000 henkeä, on kysymys todella merkittävästä panostuksesta.

Hanke on alkanut neljän pilottiyrityksen voimin. Ne ovat Frends Technology, Sininen Meteoriitti, Digium ja CodeBakers. Jokainen työyhteisö voi myöhemmin poimia hankkeesta itselleen sopivimmat osat ja täydentää niitä omilla parhailla käytännöillään.