Tämä käy ilmi IBM:n suomalaisten yritysten talousjohdolle suunnatusta kyselystä, joka selvitti talousjohtajien työnkuvan muutoksia ja haasteita. Kyselyyn vastasi 92 talousjohtajaa tai -päällikköä Suomessa toimivista yrityksistä ja julkisen sektorin organisaatioista.

Useimmissa yrityksissä talousjohtoa työllistää tällä hetkellä eniten ihmisten johtaminen, raportointi, tietojen todentaminen ja vahvistaminen sekä yrityksen sisäiset prosessit.

Näihin toimintoihin, lukuun ottamatta ihmisten johtamista, talousjohto haluaisi kuitenkin käyttää vähiten aikaa. Sen sijaan noin puolet vastaajista haluaisi käyttää enemmän aikaa strategiatyöhön ja ihmisten johtamiseen.

"Pavunlaskijasta
muutosagentiksi"

– Kyselyn tulokset vastaavat näkemystä, jossa taloushallinnon kehityssuunta on "pavunlaskijasta" muutosagentiksi ja liiketoiminnan aktiiviseksi tukijaksi. Talouden ammattilainen on yhä enemmän kentällä, erilaisten tiimien jäsenenä. Hän tukee uusien strategisten aloitteiden muotoilua ja arviointia. Taloushallinnolta vaaditaan lisäksi ymmärrystä yrityksen ohjaamisen kokonaisuudesta. Sokea numerousko ja organisaation "kvantifiointi" eivät saa korvata laaja-alaista arvostelukykyä, johdon laskentatoimen professori Juhani Vaivio Helsingin kauppakorkeakoulusta tuumii tiedotteen mukaan.

Liiketoiminnan suunnittelu, budjetointi ja ennustaminen mainittiin keskeisimpinä taloushallinnon prosesseina, joihin vastaajat keskittyvät lähivuosien aikana.

Puolella kyselyyn vastanneista yrityksistä on taloushallinnon palvelukeskus, joka vastaa operatiivisista ja päivittäisistä taloushallintotoiminnoista. Vastaajista 14 prosentilla on tarkoitus perustaa sellainen ja 37 prosentilla ei ole palvelukeskusta, eikä aikomusta perustaa sellaista.

Kysely osoittaa, että taloushallinnon järjestelmät ja palvelukeskus vapauttavat aikaa operatiivisista taloushallintotoiminnoista ja mahdollistaa sen, että talousjohdolle jää enemmän aikaa strategiatyöhön ja ihmisten johtamiseen.

Yrityksissä, joissa ei ole taloushallinnon palvelukeskusta, käytetään eniten aikaa rutiinitehtäviin, kuten raportointiin ja tietojen todentamiseen ja vahvistamiseen. Näissä yrityksissä haluttaisiin kuitenkin käyttää enemmän aikaa ihmisten johtamiseen.

Julkisella sektorilla
suorituskykymittaus manuaalisempaa

Joka kolmannessa yrityksessä liiketoiminnan suorituskyvyn mittaaminen on edelleen pääosin manuaalista.

Yli puolella (58 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä liiketoiminnan suorituskyvyn mittaaminen on osittain automatisoitua ja vain noin 8 prosentilla automatisointi on viety pitkälle. Pitkälle automatisoituja toiminnot ovat suurimmissa yrityksissä. Julkisella sektorilla liiketoiminnan suorituskyky on useammin manuaalista (54 %) kuin yksityisellä sektorilla (25 %).

– Vallitseva taloustilanne asettaa valtavia paineita talousjohdolle. Sen pitäisi kyetä luomaan päätöksenteon kannalta kriittistä tietoa entistä nopeammin, varsinkin tulevaisuutta kuvaavaa tietoa. Erilaisten skenaarioiden simulointi tulisi olla viimeistään nyt käytössä organisaatioissa, IBM:n Business Intelligence and Performance Management -yksikön Pohjoismaiden johtaja Juha Teljo sanoo.