Ikäihmiset jäävät jalkoihin palvelujen sähköistyessä

Lehtikuva
Ikäihmiset jäävät jalkoihin palvelujen sähköistyessä
Ikääntyvät ovat jäämässä yhteiskunnan sähköisen palvelukehityksen jalkoihin. Sähköiset palvelut ja laitteet suunnataan edelleen noin 20-30-vuotiaille, käytettävyystutkija toteaa.
Jarmo Lahti
25.5.2009 15:04
Kommentit 8

Myös monet uudet arkea helpottavat laitteet sisältävät tekniikkaa ja yksinkertaisen käyttöliittymän. Näiden laitteiden ja palveluiden kehittämisessä ei juuri ole otettu huomioon ikäihmisten tarpeita.

– Ihmisen oppimisen mekanismit ja omaksumiskyky muuttuvat ikääntymisen myötä. Jos ikäihminen on vuosikaudet asioinut pankkiautomaatilla ja painanut rutiininomaisesti aina samoja nappuloita samassa järjestyksessä, käyttöliittymän pienikin muutos voi saada hänet suunniltaan ja hän lakkaa käyttämästä palvelua, käytettävyysasiantuntija ja kirjailija Irmeli Sinkkonen sanoo tiedotteessa.

– Esimerkiksi Suomen valtio suunnittelee siirtyvänsä kokonaan sähköiseen laskutukseen vuoden 2010 alussa. On selvää, että tulevaisuudessa myös esimerkiksi verotus hoidetaan kokonaan sähköisesti. Jos käyttöliittymä on huono, miten vanhus selviää omasta veroilmoituksestaan ja maksuistaan, Sinkkonen kysyy.

Ohjelmistoja ja laitteita tehdään edelleen teknologian ehdoilla. Tästä kärsivät Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu -teoksen juuri julkaisseen Sinkkosen mukaan ikääntyvien ohella myös esimerkiksi yritykset ja niiden työntekijät.

– Jos halutaan pitää ihmiset töissä pidempään, tulisi yritysten miettiä kahteen kertaan, millaisia uusia tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja hankitaan. Turhan moni eläkeikää lähellä oleva työntekijä luovuttaa ja poistuu ennenaikaisesti työelämästä, kun eteen tulee uusi monimutkainen järjestelmä, jonka käyttö vaatisi opettelemista.

Käytettävyystutkimuksiin erikoistuneen Adagen johtaja Irmeli Sinkkonen on suomalaisen käytettävyystutkimuksen pioneereja. Hän on tehnyt pitkän uran it-alalla ja vetänyt ensimmäistä suomalaista käytettävyyslaboratoriota Teknillisessä korkeakoulussa.

Vuosikymmenten varrella hän on nähnyt asenteiden muuttuneen parempaan suuntaan, mutta vieläkään ei hänen mukaansa ymmärretä, mitä käytettävyys oikeastaan on ja miten se toteutetaan.

– Suurin osa verkkopalveluista ja mobiililaitteista on selvästi suunnattu noin parikymppisille nuorille. Hyvän, kaikille sopivan käyttöliittymän tekeminen ei ole ihan yksinkertaista, mutta jos siihen satsataan jo tuotekehityksen alkuvaiheessa, lopputulos on sen arvoinen ja asiakkaat tyytyväisiä.

Teknillisen korkeakoulun käytettävyyslaboratorion asiantuntijoiden vuonna 2001 perustaman ja toimivan johdon omistaman Adage Oy:n asiakkaita ovat sisäisille ja ulkoisille kohderyhmille suunnattuja verkkopalveluja kehittävät organisaatiot sekä muiden tietotekniikkaa hyödyntävien tuotteiden ja palvelujen tarjoajat. Adage on kansainvälisen International Usability Partners -yhteisön jäsen.

Lisää Aiheesta
UutinenIBM pyrkii vanhuksen muistiksi (26.11.2008 10:23)
UutinenVanhus jää digiajan jalkoihin (29.11.2007 17:13)
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
mainos

Kommentit (8)

Huono 0
Kyynel.Nyyh.Itku.

Aina sama valitus. Kai se nyt on selvä että jos on 50v tehnyt asiat samalla tavalla ja yhtäkkiä pitäisi käyttää nettipankkia niin alussa joutuu opettelemaan.

Nettiä 90-luvun alkupuolelta käyttäneenä voin sanoa että paljon on tullut opeteltua. Ennen googlea jopa tiedon etsiminen oli paljon vaikeampaa. Silloin piti tosiaan opetella. Nykyään riittää kun osaa lukea ja katsoo silmillä mitä ruudulla on.

Nykyajan pullamössösukupolvi näyttävätkin olevan ikä-ihmiset (ainakin osa).
Pullamössöä
Huono 6
Ikäihmiset jäävät jalkoihin palvelujen sähköistyessä
Ovatko ne palvelut tullut niin sähköisiksi, että sekottavat tahdistimenkin, vai miksi ne muuten jaloissa pyörii?
Serioripuolue
Huono 6
Edellä vain osoitettiin, ettei vanhusten älykkyysosamäärä ole simpanssia kummoisempi, näillä on vielä äänioikeus. Simapansseille ihmisoikeudet tai vanhukset eläintarhaan.
Näin on meneteltävä
Huono 4
Nettiä 90-luvun alkupuolelta käyttäneenä voin sanoa että paljon on tullut opeteltua.

No oletpas Sinä Kokenut. Hattu Nousee ihan. Itse olen ympyröissä pyörinyt jo 70-luvun lopusta alkaen ja näen asiat ehkä hiukan laajemmin. Ja on tässä tullut opeteltua käyttöliittymää Teletype 33:sta eteenpäin. Versio 44 oli jo parempi, kun sen tyhjäkäyntiääni putosi 80 desibelistä melkein nollaan. Siltikään en ole ensinkään tyytyväinen palvelujen käyttöliittymiin.

Juuri pari päivää sitten yksi 14 tuntia koneella istuva nörtti minulle selitti, että on se kumma, miten tavikset eivät viitsi opetella edes käyttöjärjestelmän asetusten virittelyä ja miten tolloja ne ovat. Kaveri ei osaa laittaa itse ruokaa, kotona käy palkattu siivooja eikä edes lumikola pysy kädessä. Näitä uusavuttomia on kuulemma aika paljon.

Jos nämä 50 vuotta HYVIN monenlaista tehneet vanhukset osaavat sinuun verrattuna melkein mitä tahansa, pitääkö heidän opetella myös käytettävyyden kannalta päin goatsea suunniteltujen ohjelmien käyttö.

Lue, lapseni, hiukkasen siitä, mitä käytettävyys on oikeasti ja tule sitten elvistelemään sillä mukamas pitkällä kokemuksellasi.
Kokeneelle
Huono 7
pitääkö heidän opetella myös käytettävyyden kannalta päin goatsea suunniteltujen ohjelmien käyttö.

Tälläisiä nämä vanhukset ovat, vain goatse mielessä...
bnm
Huono 4
Itse olen ympyröissä pyörinyt jo 70-luvun lopusta alkaen ja näen asiat ehkä hiukan laajemmin.

No onpas sinulla huisin pitkä kokemus. Minä olen ollut kuvioissa jo 1800-luvun puolelta lähtien ja muistan kun Suomessa oli vielä 110V jännite. Siinä sai aina tarkistaa mitä jännitettä laite kestää ettei kärvähtänyt paikallensa.

Porukka narisi kun Hesassa vossikkakuskit vähenivät ja autot alkoivat yleistyä. Väittivät että autot vielä joku päivä korvataan vossikoilla, ovat vain väliaikainen hömpötys.

Kyllä se tietokoneen opettelu on nykyään tehty niin helpoksi että se on minusta omasta asenteesta ja ällistä kiinni jos ei käyttämään opi.

Senioreillekin annetaan opetusta ilmaiseksi niin monessa paikassa, ei pitäisi olla kysymys saatavuudesta.

Tuleeko joku muu vielä elvistelemään 'pitkällä' kokemuksella?
Bittipappa
Huono 0
Pointti on kuitenkin siinä, että käyttöliittymän suunnittelulla voi karkoittaa tai houkutella ihmisiä, joiden toimintakyvyssä on puutteita. Olisi oikein ja fiksua tehdä tavoitettavia palveluita, se ei ole keneltäkään pois.

Esim. miksei äänestysautomaattiin lävähtänyt punainen varoitusruutu "Otit kortin pois kesken äänestyksen. Jos haluat antaa äänesi, työnnä kortti takaisin." (Kaiketi siinä näytettiin sininen lätkä "Äänestysprosessi päättyi.")
Kuvioissa 70-luvulta
Sivut: 1 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Yle Areena tulee Lumiaan

Ruutukaappaus

Yleisradion uudistuneessa nettitelevisiopalvelussa ohjelmia voi katsella ja kuunnella 30 päivän ajan.

Googlen Schmidt: Näyttö kiinni

Google

Eric Schmidt muistutti opiskelijoita siitä, mikä elämässä oikeasti on tärkeää.

Apple ja Samsung neuvottelevat pakolla patenttisovusta

Samsung

Samsungin ja Applen toimitusjohtajat tapaavat tänään tuomioistuimen määräämässä pakkoneuvottelussa patenttioikeuksista.

 
Dilbert – 21.5.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Myynti Verkkomediamyynti
+358 40 168 5949