Euroopan sosiaalirahaston, opetusministeriön ja Lapin lääninhallituksen rahoittama Tietotaitotalkoot-hanke tähtää kansalaisten parempaan tietotekniseen viestintävalmiuteen kansalaisjärjestöille suunnatun koulutuksen avulla.

Tietotaitotalkoita voivat tilata erilaiset järjestöt, seurat ja yhdistykset, ja koulutuksen käytännön toteutuksesta vastaavat koulutetut talkoovetäjät. Käytännössä talkoissa tehdään tilaajayhteisön tarvitsema konkreettinen tuote kuten julkaisu, jäsenkirje, nettisivusto tai historiikki.

Osallistujien tietotekniset valmiuden kehittyvät käytännön tekemisen ja osaamisen jakamisen kautta. Hanke tarjoaa resurssit yhdessä tekemiseen antamalla yhteisöjen käyttöön paitsi ohjaajan, myös ohjelmat, palvelimen ja materiaalit. Talkootapahtumat ovat niitä tilaaville organisaatioille pääsääntöisesti maksuttomia, ja tapahtumat ovat avoimia tilaajayhteisöjen jäsenille.

Talkootyötä
pitkällä aikajänteellä

Hankkeen tavoitteena on kehittää oppilaitosten kanssa yhteistyössä koulutusohjelma ja toimintamalli, jotka antavat opiskelijoille valmiudet perustaa tulevaisuudessa talkoita tarjoavia pienyrityksiä. Yritystoiminnan kehittäminen mahdollistaa koulutuksen jatkumisen pysyvänä toimintamuotona vuoden 2011 jälkeen, jolloin ESR-hanke päättyy.

– Tässä ei haluta käyvän niin kuin yleensä tällaisissa hankkeissa, että kun rahoitus päättyy, niin kaikki loppuu. Pyrimme tekemään tästä sellaisen toimintamuodon, joka jatkuisi pitkään ja rikastuttaisi suomalaista osaamisyhteiskuntaa sen jälkeenkin, kun itse hanke on päättynyt, Tietotaitotalkoiden projektipäällikkö Liisa Kirves korostaa.

Toiminnanjohtaja Robert Serén Tietotekniikan liitosta painottaa puolestaan, että täysipainoinen osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon edellyttää sekä kansalaisjärjestöiltä että niiden yksittäisiltä jäseniltä tietotekniikan taitoja.

Kaikki kaatuu
sihteerin päälle

Hankkeessa osallistujien tietoteknisiä viestintävalmiuksia kehitetään talkoovetäjän opastuksella yhdessä tekemällä. Kirveen mukaan talkoohenkeä näyttäisi nyky-Suomestakin löytyvän. Talkoisiin osallistuvat ihmiset ovat hänen mukaansa intoa täynnä.

Yksilöiden kouluttamisen sijaan talkoissa pyritään antamaan valmiille yhteisöille, kuten kyläyhdistyksille, tilaisuus oppia tekemään uudenajan viestintää yhdessä.

– Yhteisöillä on yleensä se ongelma, että kaikki viestintä kaatuu sihteerin niskaan, tai että vain yksi ihminen osaa päivittää nettisivuja. Kun tässä käytetään ilmaisohjelmia, jotka olisivat myös köyhien yhdistysten ulottuvilla, niin toivomme yhteisöjen pystyvän ottamaan tietotekniikkaa toimintansa kannalta oleelliseen käyttöön, Liisa Kirves hahmottaa.

Talkoo-osallistujilta ei edellytetä aikaisempaa tietotekniikan osaamista, vaan talkoohengen mukaisesti tilaisuuksissa opitaan toisia tukien ja neuvoen.

– Talkoot ovat perinteinen suomalainen yhteistyön muoto, jossa jokaisen työpanos on lopputuloksen kannalta tärkeä. Tietotekniikan opettelun ei tarvitse olla ryppyotsaista, Kirves toteaa.