Jokelan koulusurmaaja ampui kahdeksan ihmistä ja lisäksi itsensä 7.11.2007. Tutkintalautakunnan juuri julkaisemassa raportissa (pdf) otetaan esille muun muassa internetin keskustelupalstojen puutteelliseksi arvioitu valvonta.

Yhteisöjen ja keskustelupalstojen ylläpitäjille ei ole asetettu yksiselitteistä lakisääteistä vastuuta siitä, mitä niiden alustoilla tapahtuu. Joissakin yhteisöissä on olemassa selvät sisäiset käyttäytymissäännöt, mutta monista paikoista tällaiset puuttuvat, raportissa moititaan.

Yhteisöjen ja keskustelupalstojen ylläpitäjiltä ei myöskään edellytetä sisältöjen valvontaa eikä epäasialliseen viestintään puuttumista eli moderointia. Olisi lautakunnan mukaan eduksi, jos yhteisöjen ja keskustelupalstojen ylläpitäjät valvoisivat aktiivisesti ja järjestelmällisesti palveluidensa sisältöjä ja puuttuisivat epäasiallisiin, kohderyhmän kannalta haitallisiin ja rikollisiin sisältöihin.

Sisältöjen valvontaan tulisi liittyä myös käytännöt uhkaavien ja rikollisten sisältöjen ilmoittamisesta viranomaisille. Sisältöjen valvontaan liittyvien periaatteiden tulisi olla julkisia ja käyttäjien tiedossa.

Tutkintalautakunta julkaisi osana raporttiaan kolmetoista suositusta koulusurmien todennäköisyyden vähentämiseksi ja niiden aiheuttamien vahinkojen pienentämiseksi. Nettipalstojen valvontaan liittyvä suositus kuuluu näin:

"Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi yhdessä muiden keskeisten toimijoiden kanssa huolehtia siitä, että internetissä toimivat keskeisimmät suomalaiset palveluntarjoajat luovat ja ottavat käyttöön yhteiset käytännesäännöt, joiden avulla palveluiden ylläpitäjät voivat puuttua epäasialliseen viestintään eli moderoida järjestelmiä mahdollisimman kattavasti ja järjestelmällisesti. Tulisi myös kehittää uusia järjestelmiä, joiden myötä moderaattorit ilmoittaisivat vakavaan rikolliseen toimintaan viittaavista havainnoistaan viranomaisille."

Poliisi-nappi
nettisivuille

Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan on kirjoitettu yhdeksi asiakohdaksi tietoverkkorikollisuuden ja internetin käyttöön liittyvien riskien torjunta. Sen osana on tarkoitus tarkastella lainvalvontaviranomaisten tiedonhankintamahdollisuuksia internetistä ja sivustojen ylläpitäjien vastuuta.

Lisäksi on tarkoitus lisätä eri tahojen mahdollisuuksia ilmoittaa epäillyistä tai todetuista verkkoa hyväksikäyttävistä rikoksista tai muusta epäilyttävästä aineistosta poliisille. Yksi uusi keino on eri internet-sivuille sijoitettava painike, josta saa yhteyden poliisiin, lautakunta huomioi.

Poliisiviranomaisten välistä yhteistyötä tarvitaan myös kansainvälisesti, jotta varmistettaisiin hyvät mahdollisuudet tunnistaa uhat ajoissa ja löytää potentiaaliset tekijät. Jokelan tapausta edeltänyt koulusurmiin liittyvä verkkokeskustelu oli merkittävältä osin kansainvälistä.

Raportin mukaan sisäasiainministeriön tulisi jatkossakin olla aktiivisesti mukana kansainvälisessä poliisiyhteistyössä verkkorikollisuuden ja verkon avulla paljastettavan rikollisuuden torjunnassa.

Toinen nettiä koskeva suositus on kokonaisuudessaan:

"Sisäasiainministeriön tulisi yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa huolehtia siitä, että suomalaisilla internet-palvelujen tuottajilla on käytössä järjestelmä, jolla käyttäjien mahdollisuus vihjata poliisille rikollisesta toiminnasta ja muusta epäilyttävästä aineistosta oleellisesti helpottuu."

Kauhajoki seurasi
Jokelaa

Jokelan surmien taustalla oli tekijän syrjäytyminen, lautakunta kiteyttää. Syrjäytyminen oli erityislaatuista, mikä oli seurausta useista osatekijöistä.

Jokelan ampuja alusti tekoaan internetissä muun muassa videoin ja kuvin. Viime syksynä tapahtui Kauhajoella toinen ampumistragedia, jota sitäkin edelsi internet-video. Poliisi sai tiedon videosta ennen välikohtausta, mutta ampujan asetta ei otettu pois.