Tekstiviestikieli parantaa nuoren kielitaitoa
Pedanttiset kielenhuoltajat ja huolestuneet kansalaiset huokaiskoot helpotuksesta. Tekstiviestit eivät tuhoa nuorison kielitaitoa.
Tähän lopputulokseen päätyivät tutkijat Beverly Plester, Clare Wood ja Puja Joshi, jotka selvittivät 88 brittilapsen tekstiviestikäyttäytymistä ja kielitaitoa.
Tutkijoiden mukaan "tekstarikieltä", kuten lyhenteitä, käyttävät lapset eivät olleet kielellisesti muita lahjattomampia. Tekstarikielen käyttäminen näytti pikemminkin ruokkivan muun muassa lukutaidon kehittymistä, uutissivusto Ars Technica kertoo.
Kolmikko kertoi tutkimustuloksistaan tiedelehti British Journal of Developmental Psychologyn uusimmassa numerossa.
Tekstarikielen vaikutuksista nuorison kielitaitoon on väitelty englanninkielisessä maailmassa parin vuoden ajan.
































Kommentit (7)
Briteissä EI suomessa.
Kuten tutkimuksessa todetaan, ei ole olemassa mitään todisteita sen puolesta, että lasten "tekstiviestikielen" osaamisesta ja käyttämisestä olisi haittaa kirjoitetun kielen oppimisen suhteen. Todistustaakka on tässä asiassa pessimisteillä.
Et taida hirveästi pyöriä foorumeilla missä käyttäjiltä vaaditaan laadukasta kieltä?
Ei keskiverto yläasteikäinen pysty tuottamaan ymmärrettävää tekstiä vaikka aseella uhattaisi, ei siihen mitään tutkimustuloksia tarvita.
Silmät vain auki ja katso digiympäristöäsi.
Se on tosin totta, että tunneperäinenhän se asia on - minun tunteeni ainakin kuohuvat kun näen sitä "Lappeen Ranta on yhdys sana mut väli merkei ei tarvita"-tekstiä.
Olen katsonut, eikä se varsinaisesti häiritse minua yhtään. Sitäpaitsi millä foorumilla oikeasti vaaditaan hyvää kirjakieltä? "Väärinkirjoittajia" ja täysin kirjoitustaidottomia on ollut luultavasti paljon enemmän ennen Internetin foorumeja, mutta nyt kun ihmisillä on nämä tiedon jakamisen keinot käytettävissä, niin asiasta on tullut enemmän näkyvä ilmiö.
Kuten tiedämme, "digiympäristöön" on pääsy kaikilla, eikä vain hyvin koulussa menestyneillä. Aikaisemmin vastaavanlaista tiedon julkaisemisen tapaa ja yhtä reaaliaikaista kirjoitetulla kielellä keskustelemisen mahdollisuutta ei ole ollut olemassa.
Voi olla hyvinkin mahdollista, että nämä uudet työkalut ovat vain paljastaneet jotain jo olemassaolevaa, eli sen, etteivät kaikki ole kirjakielen suhteen samalla viivalla. Miksi? Sitä sopii pohtia.