Fagernäs korostaa, että Lex Nokiana tunnetun hankkeen ei ole tarkoituskaan ratkaista yritysten kaikkia ongelmia, mutta se on tarpeen, jotta työpaikoille saadaan tässäkin asiassa selvät pelisäännöt.

– Tuskin mikään lakiesitys on aikaisemmin joutunut vastaavan, vuosia kestäneen julkisen myllytyksen kohteeksi. Se on varmasti pakottanut lain valmistelijat miettimään jokaista yksityiskohtaa tavanomaistakin huolellisemmin, toteaa Fagernäs.

Toimitusjohtaja selvittää, että keskustelu lakiesityksestä on ollut ajoittain hakoteillä.

– Julkisuudessa on esitetty jopa painostusväitteitä. Siksi on hyvä, että Talouselämä-lehti on pyrkinyt selvittämään lakiesityksen ympärillä pyörineitä väitteitä. Lehti on tavoittanut valtaosan lain valmisteluun osallistuneista henkilöistä. Tehty selvitys vahvistaa sen, mikä oli jo ennalta tiedossa: väitteet ovat tuulesta temmattuja.

"Kyse ei järisyttävästä
uutuudesta"

Fagernäs muistuttaa, että lakiesityksessä ei ole kyse järisyttävästä uutuudesta, vaan vuoden 2004 lain tarkistamisesta. Hänen mukaansa laissa määriteltäisiin nykyistä tarkemmin, mitä työnantaja saa tehdä ja mitä ei.

– Yrityssalaisuudet kuuluisivat nyt kiistatta lain antaman suojan piiriin. Se on yritysten kannalta olennaista.

Esitys ei toimitusjohtajan mukaan heikennä työntekijän asemaa, vaan jopa parantaa sitä. Fagernäs toteaa, että lakiin tulisi tarkat menettelysäännökset, jollaisia nyt ei ole.

– Työntekijälle olisi esimerkiksi aina tehtävä kirjallinen selonteko silloin, kun hänen viestitietojaan on selvitelty. Myös työpaikan luottamusmiehet olisi pidettävä ajan tasalla työnantajan toimenpiteistä.

Lakiuudistus saadaan ensi viikolla eduskunnan täysistuntokäsittelyyn.

– On toivottavaa, että nykyisten säännösten puutteet saadaan vihdoin korjattua.