Tietoturvapäivään liittyvällä kyselyllä kartoitettiin 14-18-vuotiaiden suhtautumista nettikiusaamiseen ja tietoturvaan

Toiseksi yleisimmin suomalaisnuoret kääntyisivät vaaratilanteessa ystäviensä (30 %) puoleen. Esimerkiksi Espanjassa yli puolet (51 %) kääntyisi vanhempiensa puoleen kohdattuaan uhkaa internetissä.

Microsoft Oy:n tietoturvajohtaja Kimmo Bergius arvioi, että osasyy Suomen alhaiseen lukuun saattaa olla vanhempien tunne avuttomuudesta netin edessä.
 
- Netti on positiivinen asia, siitä on paljon hyötyä. Vieraillessani vanhempainilloissa on käynyt kuitenkin ilmi, että suurin osa vanhemmista on pahasti jäljessä lapsistaan tietokoneen käytössä, Bergius toteaa.

- Vanhempien velvollisuus on kuitenkin huolehtia lastensa turvallisesta kasvuympäristöstä täysi-ikäisyyteen saakka, ja tämä kattaa myös internetin.
 
Vain kahdeksan prosenttia suomalaisnuorista kertoo, että heidän netinkäytölleen on asetettu tiukat rajat. Selkeästi tiukemmat rajat ovat esimerkiksi Norjassa (28 %) ja Espanjassa (21 %). Noin 44 prosenttia suomalaisista vastaajista kertoo,että heidän vanhempansa eivät rajoita heidän netinkäyttöään millään tavoin. 41 prosenttia vastaajista kertoo, että vanhemmat rajoittavat heidän netinkäyttöään vain silloin tällöin.
 
Joka neljäs suomalaisnuori
kohdannut nettikiusaamista

Vain neljä prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisnuorista kertoi olleensa jatkuvan tai toistuvan nettikiusaamisen kohteena. Noin joka viides (21 %) kertoi kuitenkin olleensa nettikiusattu yksittäisesti tai satunnaisesti. Tanskassa vastaavat luvut olivat selkeästi korkeammat, 18 prosenttia ja 27 prosenttia ja Norjassa 17 prosenttia sekä 33 prosenttia.

Useimmat eurooppalaisnuoret eivät olleet koskaan kokeneet nettikiusaamista. Pelastakaa Lapset Ry:n nettiturvallisuusyksikön päällikkö Mari Laiho näkee nettikiusaamisen ongelmana, johon tulee suhtautua vakavasti. Netti tarjoaa kiusaamiselle ikäviä mahdollisuuksia joihin liittyy julkisuus ja viestien hallitsemattomuus.
 
- Omien selvitystemme mukaan nettiin liittyvä kiusaaminen ei ole muusta kiusaamisesta erillinen ilmiö – koulukaverien tai muun lähipiirin kiusaaminen siirtyy myös nettiin, Laiho sanoo.

- Kiusaaminen tuleekin nähdä laajempana lasten elämään liittyvänä ilmiönä, joka siirtyy koulunpihalta myös nettiin. Tähän liittyen hieman huolestuttavaa on tieto siitä, että kukaan vastaajista ei kertoisi opettajalleen netissä kokemistaan ongelmista. Suomen osalta huomio kiinnittyi siihen, että suhteellisen moni osaisi ottaa palvelun ylläpitäjään yhteyttä nettiin liittyvissä ongelmatilanteissa. Surullista toki on se, että suomalaislapset ylipäätään eivät juuri kerro netissä kokemistaan ikävyyksistä.

Suomessa paljon
vastaajia
 
Suomen vastaajamäärä kyselyssä oli ylivoimaisen iso verrattuna muihin, yli kolminkertainen toiseksi tulleeseen Portugaliin verrattuna. Suomalaisnuoret tuntevat olevansa hyvin selvillä netin vaaroista (80 %) mutta ovat silti euroopan aktiivisimpia henkilökohtaisten tietojen ja valokuvien lähettäjiä nettipalveluihin (46 %).

Suomalaisnuoret kunnioittavat kuitenkin toisiaan, vain kuusi prosenttia vastaajista lähettäisi kaverinsa kuvan nettipalveluun kysymättä häneltä ensin. Joka neljäs kysyisi joskus ja 69 prosenttia kysyisi aina. Esimerkiksi Irlannissa ja Espanjassa lähes joka kolmas lähettäisi kaverinsa kuvan nettiin kysymättä.
 
- Kavereiden kuvien julkaisemiseen suomalaiset nuoret näyttävät suhtautuvan pääsääntöisesti hyvin vastuullisesti Laiho korostaa.

- Suomalaiset nuoret käyttävät paljon kuvagallerioita ja jakavat omia kuviaan sekä itseään koskevia tietoja netissä. Tämä ei silti sellaisenaan kerro vielä mitään suomalaisten nuorten erityisestä riskihakuisesta käyttäytymisestä, vaan tämä voi yksinkertaisesti heijastaa sitä millaisia palveluja nuoret eri maissa suosivat. Ilahduttavaa on se, että nuoret osaavat nettipalveluissa suojata oman profiilinsa, jolloin kaikki tieto ei ole julkisesti jaossa. Kuitenkin neljännes nuorista ei suojauksia käytä.

European Online Safety Survey -tutkimuksen toteutti riippumaton markkinatutkimuslaitos Cross Tab, tammikuun 2009 aikana. Kysely oli esillä MSN-portaalissa ympäri Euroopan ja siihen vastasi yhteensä 21 765 ihmistä Iso-Britanniasta, Tanskasta, Itävallasta, Suomesta, Italiasta, Norjasta, Espanjasta, Sveitsistä, Irlannista ja Portugalista. Suomesta kyselyyn vastasi 8 448 iältään 14-18-vuotiasta nuorta.