Väitös: Ohjelmistotyössä mittaaminen käyttämätön voimavara
Diplomi-insinööri Jari Soini on väitöstyössään tutkinut mittaamisen hyödyntämistä näiden erityispiirteiden aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa.
- Tarkoituksenmukaisesti kohdennettu ja oikein hyödynnetty ohjelmistokehitystyön mittaaminen on väline, joka mahdollistaa ohjelmistokehitystyön kontrolloinnin ja sen tuloksena syntyvän ohjelmistotuotteen laadun indikoinnin, Soini kertoo tiedotteen mukaan.
Aineistoa suomalaisista
ohjelmistoalan yrityksistä
Väitöstutkimustaan varten Soini on kerännyt ohjelmistokehitysprosessin mittaamiseen liittyvää empiiristä aineistoa suomalaisista ohjelmistoalan yrityksistä. Hänen empiiristen tutkimustulostensa avulla ohjelmistokehitysprosessista voidaan tunnistaa osa-alueita, joilla mittaaminen on vähäistä tai sitä ei jostain syystä suoriteta ollenkaan.
- Mittaamista hyödynnetään varsin vähän ohjelmistokehitystyössä. Se osoittaa, että mittaaminen on suomalaisille ohjelmistoyrityksille suuri käyttämätön potentiaali ohjelmistojen laadun parantamisessa", Soini kiteyttää.
Väitöstyössä on tutkittu ohjelmistotuotannon mittaamiseen liittyviä haasteita, mahdollisuuksia ja edellytyksiä sekä myös rajoituksia.
Satoja
mittaamiskohteita
- Ohjelmistokehitysprosessissa on tarjolla satoja mittaamiskohteita. Käytännössä mittaamisesta aiheutuvat kustannukset rajoittavat tehokkaasti mittaamisen volyymiä. Yritykset joutuvat priorisoimaan mittaamistaan, Soini sanoo.
Yritysten näkökulmasta mittaamisen pitäisi olla tarkkaa ja kattavaa, mutta samalla vähän kuluja aiheuttavaa. Tämä yhtälö on Soinin mukaan melko vaikea ratkaista käytännössä.
Tutkimustulosten mukaan kehitysprosessin mittaaminen ja mittaustulosten hyödyntäminen painottuu voimakkaasti tietyille kehitysprosessin osa-alueille ja tietylle organisaatiotasolle.
- Ohjelmistokehitysprosessi on ensisijaisesti inhimillisten suorituspanosten yhdistämistä. Tällaisessa toimintaympäristössä mittaamisen tarkoitus ja tavoitteet on oltava kaikille yksiselitteisesti tiedossa, Soini muistuttaa.
Myös mittausdatasta annettava palaute ja datan hyödyntäminen ovat tärkeitä seikkoja. Jos mittaamista käytetään väärin tai se ymmärretään väärin, henkilöstö voi kokea mittaamisen rasitteeksi tai jopa uhkaksi.
Informaatiojärjestelmä
mittaamista helpottamaan
Soini esittelee väitöstyössään myös tutkimusprojektin aikana tutkimusryhmässä kehitetyn informaatiojärjestelmän, joka helpottaa ohjelmistokehitysprosessin mittaamista.
Järjestelmä auttaa käyttäjää näkemään ohjelmistokehitystyön aikana suoritettavien prosessien ja niiden mittaamiseen soveltuvien mittareiden välisen yhteyden.
- Ohjelmistokehitystyön mittaamisen avulla saatavaa tietoa hyödyntämällä voidaan kehittää nykyistä ohjelmistokehitysprosessia ja parantaa ohjelmistojen laatua, Soini toteaa.
Diplomi-insinööri Jari Soinin tietotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Measuring in the Software Process: How Practice Meets Theory (Mittaaminen ohjelmistoprosessissa: Miten käytäntö ja teoria kohtaavat) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Porin yksikössä perjantaina 21.11.2008 kello 12.00. Vastaväittäjinä toimivat professori Markku Oivo Oulun yliopistosta ja professori Jarmo Ahonen Kuopion yliopistolta. Tilaisuutta valvoo professori Hannu Jaakkola TTY:n Porin yksiköstä.
































Kommentit (4)
www.youtube.com/watch?v=QAZnm1XJeTM
Mittariston sitominen yrityksen palkitsemisjärjestelmään on myös kaksipiippuinen juttu (eng. shotgun). Jos sitä ei tehdä, mittaristoa on vaikea ottaa tosissaan, kun mittaamista tehdään vain mittaamisen ilosta. Jos taas kytkentä tehdään ja mittaristo ei ole kunnossa, niin kaikki mitä ei mitata on periaatteessa "turhaa työtä" ja "bonukset" haetaan sieltä, mistä se on mittariston mukaan helpointa.
Softa- ja miksei myös muidenkin liiketoimintaprosessien mittaaminen on taatusti tärkeä aihe ja väikkäri voi olla hyväkin mutta tästä artikkelista ei saa mitään irti. Artikkeli esittää pelkkiä ympäripyöreyksiä, kuten "ohjelmistotyön erityispiirteet", "ohjelmistotuotteen laatu", "ohjelmistoprosessin osa-alueet", "sadat mittauskohteet", "inhimilliset suorituspanokset" sekä "prosessien ja mittarien väliset yhteydet".
Väitöskirjassa pitää esittää perusteltu väite jolla on uutuusarvoa ja josta on hyötyä muille. Ohjelmistotyön mittaaminen on haastava aihe, josta voi olla vaikea sanoa mitään yleispätevää, kun kaikki empiirinen aineisto on niin tapauskohtaista - Measuring the Software Process: Works Fine in Theory but it's Hard as Hell in Practice.
P.S. Kun käytäntö kohtaa teorian, teoria voittaa joka kerta (suom. akateeminen läppä).
Artikkeli/uutinen toki on vain referaattia väitöstiedotteesta:
http://www.tut.fi/public/index.cfm?MainSel=1&siteid=0&act=news&NewsID=55793&ID=55793
Jos väitöskirjaan johtava linkki on tiedotteessa kerrottu, linkki on myös liitetty näihin väitösuutisiin. Tässä tapauksessa sitä ei ollut liitetty.