Johtamisessa voidaan tehdä tilaa liiketoiminnan ja teknologioiden vuoropuhelulle määrittämällä kokonaisarkkitehtuuriprosessi.

Prosessi tuo toiminta-ajatuksen, tavoitteet sekä strategiat teknologiakehittäjille työn pohjaksi. Samoin teknologia-asiantuntemus tuodaan strategiseen päätöksentekoon, jolloin varmistetaan että riittävät tiedot mahdollistavista teknologioista sekä teknologiakehityksestä ovat mukana päätöksenteossa, ja arvioinnit tehdään oikea-aikaisesti sopivilla menetelmillä.
     
Pulkkisen tutkimus tuotti erilaisiin organisaatioihin sovellettavan yleismallin tällaista prosessia varten. Prosessi on osa kokonaisarkkitehtuurimenetelmää, johon lisäksi otettiin muun muassa tietoturvanäkökulma ja muutosjohtamisen piirteet.

Konsultointitapausten kautta päästiin tarkastelemaan parinkymmenen erilaisen, eri alojen yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden ict:n hallintaa, suunnittelua ja kehittämistä. Niissä tehdystä käytännön työstä otettiin teoriatiedon lisäksi parhaat käytänteet ja toimintamallit mukaan prosessimalliin, jota voidaan soveltaa organisaation oman arkkitehtuuriprosessin määrittämiseen.

- Parhaat tulokset saadaan jalkauttamalla ylemmän johdon strategiapäätökset yhdessä teknologiamahdollisuuksien kanssa operatiivisen toiminnan ympäristöön. Tämä onnistuu operatiivisen toiminnan asiantuntemuksen ja teknologia-asiantuntemuksen vuoropuhelulla, Pulkkinen ehdottaa.

Toiminnan ja resurssien sekä käytössä jo olevien ja toisaalta uusien teknologioiden mahdollisuuksien ja myös rajoitteiden esille tuominen riittävän varhain, keskustelevaa prosessimallia noudattaen, auttaa välttämään päällekkäisiä, liian kalliita tai epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja.

Liiketoiminnan yksiköistä ja käyttäjätasolta tuodaan myös kokemus- ja palautetietoa päättäjille hyödyntämään koko organisaation jatkokehittämistä. Usein suuret muutokset pilotoidaan yhdessä yksikössä ennen koko organisaatioon soveltamista.

- Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen on myös tie edullisempiin ict-kustannuksiin. Se ohjaa purkamaan päällekkäisyyksiä sekä yhtenäistämään kirjavaa teknologiakantaa, Pulkkinen summaa.

Tutkimus tehtiin toimintatutkimuksena TietoEnatorin konsultointitoiminnassa. Ennen julkaisua osatulokset arvioitiin yrityksessä ja kokeiltiin konsultointityön käytännössä. Tutkimusyhteistyöprojekteissa, joissa osatutkimukset toteutettiin, on ollut mukana myös muun muassa IBM Finland, Digia (aik. Yomi) ja Metso Paper.

FM, KTM Mirja Pulkkisen tietojärjestelmätieteen väitöskirja Enterprise Architecture as a Collaboration Tool: Discursive Process for Enterprise Architecture Management, Planning and Development tarkistetaan 13.11.2008 klo 12, Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjinä toimivat PhD., Associate Professor John Gøtze (Copenhagen Business School, IT University Copenhagen, Tanska) ja professori Kari Smolander (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) sekä kustoksena dosentti, KTT Ari Hirvonen (TietoEnator).