Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella verkonkäyttöä ja verkkomediaa tutkiva valtiotieteiden tohtori Janne Matikainen patistaa vanhempia pysymään kärryillä internet-muotien kehityksestä.

– Lapset ainakin pysyvät. Kasvatusvastuu on siirtymässä kodeilta verkolle, medialle ja kavereille, eikä sitä kannata antaa niille ihan ehdoitta kokonaan, Matikainen sanoo.

Tänään keskiviikkona Verkko kasvattajana -kirjansa julkaisseen Matikaisen mukaan lasten ja nuorten verkonlukutaito alkaa olla parempi kuin vanhemmat uskovat, ainakin teknisesti.

– Eivät lapset ihan kritiikittä usko kaikkea mitä verkossa on, mutta vanhemmilla on vielä paljon tehtävää verkon kirjoitustaidon opettamisessa.

Tällä Matikainen tarkoittaa ymmärrystä siitä, mille sivustoille verkossa kannattaa kirjoittaa, miten paljon kertoa itsestään tai mitkä tiedot pitää säilyttää yksityisenä.

Kauhajoen ja Jokelan draamojen jälkeen on puhuttu paljon netin sensuroinnista ja viranomaisten verkkovalvonnasta.

– En millään usko, että netin lieveilmiöitä saataisiin ikinä teknisillä tai ulkoisilla keinoilla kuriin. Kyllä paras netin valvoja löytyy jokaisen lapsen kotoa, Matikainen sanoo.

Hän muistuttaa, ettei keskiverto lapsi edelleenkään mene verkkoon etsimään sieltä pahuutta, vaan ajanvietettä, kaverien seuraa ja tietoa.

Aikarajoitus
toimii yhä

Tutkija pitää hyvänä vanhanaikaista nettiajan rajoittamista, samalla tavalla kuin televisionkin katsomista on iät kaiket osattu perheissä rajoittaa.

– Vaikka tästä tuleekin sellainen sormi pystyssä valistajan leima, niin kyllä mielestäni 12-vuotiaalle tunti nettiä pitää arkipäivänä riittää, Matikainen sanoo.

Järjenkäyttö on tietysti sallittua myös aikarajoissa.

– Sadepäivät ja viikonloput ovat toki eri asia, tai jos etsii vaikkapa koulutyötä varten jotain vaivalloisesti löytyvää tietoa, hän lieventää.