Käräjäoikeudessa vastaajat oli velvoitettu maksamaan oikeudenhaltijoille tekijänoikeuslain mukaista hyvitystä yli 420 000 euroa ja oikeudenkäyntikuluja yli 142 000 euroa.

Käräjäoikeuden tuomiosta olivat valittaneet yhteensä 14 tuomittua, syyttäjä sekä kaikki asianomistajat. Seitsemän käräjäoikeudessa tuomittua teki käräjäoikeuden tuomion jälkeen erillisen sopimuksen oikeudenhaltijoiden kanssa.

Hovioikeus piti nyt 12 vastaajan tuomiot voimassa 12 ja vapautti kaksi tekijää rangaistuksista. Hovikoine mukaann näiden kahden ylläpitotoimet olivat olleet niin vähäisiä, että heidän toimintansa ei ole merkittävässä määrin lisännyt rikoksen toteutumisen todennäköisyyttä.

Vastaajat vaativat hovioikeudessa tuomion hylkäämistä pääosin kahdella väitteellä. Ensimmäisen väitteen mukaan Finreactor-palvelu ei ollut laisinkaan vertaisverkko, vaan valittajien mukaan vain tietokanta, joka sisälsi linkkejä eli tiedon siitä, kenellä oli jaossa vaikkapa tietty elokuva.

Palvelun ylläpitäjien näkemyksen mukaan elokuvien, musiikin ja tietokonepelien luvaton valmistus olikin tapahtunut Finreactorin ulkopuolella, palvelun yksittäisten käyttäjien välillä. Oikeudenhaltijoiden näkemyksen mukaan Finreactor-palvelin oli välttämätön osa teosten laitonta jakamista.

Kyse vastaajien
tietoisuudesta

Hovioikeuden mukaan Finreactorin ylläpitäjät olivat riidattomasti olleet tietoisia siitä, että itse teoskappaleiden valmistaminen tapahtuu Finreactorin käyttäjien voimin.

Hovioikeuden mukaan Finreactorin ylläpitäjien oli täytynyt olla tietoisia siitä, että toiminnan tarkoituksena on ollut nimenomaan tekijänoikeuden suojaaman aineiston jakaminen. Pitämällä yllä tätä tarkoitusta palvelevaa järjestelmää he olivat yhdessä sen käyttäjien kanssa osallistuneet teosten luvattomaan saattamiseen yleisön saataville ja teoskappaleiden laittomaan valmistamiseen.

Vastaajien toisen pääväitteen mukaan oikeudenhaltijoiden olisi tullut lain mukaan tehdä palvelun ylläpitäjille niin sanottu alasottoilmoitus palvelussa luvatta olleista teoksista. Koska oikeudenhaltijat olivat laiminlyöneet alasottoilmoituksen, olivat vastaajat oman näkemyksensä mukaan vapaita kaikista siviili- ja rikosoikeudellisista seuraamuksista.

Tästä väitteestä hovioikeus totesi Finreactorin tarkoituksena olleen tekijänoikeudella suojatun aineiston jakaminen. Tätä tarkoitusta sen toiminnassa oli myös tosiasiallisesti toteutettu. Hovioikeuden mukaan Finreactorin ylläpitäjät olivat ylläpitämällä kyseistä palvelua osallistuneet myös sisällön tuotantoon, eikä laissa olevaa vastuuvapaussäännöstä voitu heihin soveltaa.

"Järkeenkäypä ja
ymmärrettävä tuomio"

TTVK:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen on tyytyväinen hovioikeuden tuomioon:

- Tärkeintä tuomiossa on, että se vahvistaa periaatteen, jonka mukaan piraattipalvelun ylläpitäjät ovat rikosoikeudellisessa vastuussa kaikesta palvelua hyväksikäyttäen tapahtuneesta luvattomasta jakelusta. Käytännössä ylläpidolla on aina tieto siitä, mitä aineistoja palvelua käyttäen jaetaan. Viimeistään nyt suomalaisilla piraattisivustoilla on syytä ajaa laittomat palvelunsa alas vapaaehtoisesti. Uusia tutkintapyyntöjä valmistellaan paraikaa, toteaa Kotilainen.

Tapauksen syyttäjänä toimineen Varsinais-Suomen syyttäjänviraston johtavan kihlakunnansyyttäjän Antti Pihlajamäen mukaan hovioikeuden tuomio on järkeenkäypä ja ymmärrettävä.

- Hovioikeuden perustelut ovat johdonmukaisia ja vastaavat niitä tosiseikkoja, jotka tulivat ilmi tapauksen käsittelyssä niin käräjä- kuin hovioikeudessa. Käsitykseni mukaan pitäisi olla päivänselvää, että laittomaan toimintaan aktiivisesti osallistuva henkilö ei voi vedota tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetun lain mahdollisiin vastuuvapaussäännöksiin ja on hyvä, että hovioikeuskin tämän nyt yksiselitteisesti toteaa, sanoo Pihlajamäki.

Asianomistajina tapauksessa oli laajasti tekijöitä, levy- ja elokuvayhtiöitä sekä peli- ja ohjelmistotaloja. Yksin TTVK edusti asiassa yli 50:tä koti- ja ulkomaista kulttuurialan tekijää, järjestöä ja yritystä.

Kotimainen musiikki
ja elokuva haluttua

Finreactorin suosiota lisäsi merkittävästi se, että jaettavana oli paljon suomalaista tuotantoa. Finreactorista eniten ladattu top-40 lista piti sisällään 31 kotimaista albumia. Listakärki oli Zen Cafen Jättiläinen CD-levy, jota ladattiin kahden viikon aikana yli 2 600 kertaa.

Kotimaisista elokuvista Markku Pölösen Koirankynnen leikkaaja ladattiin palvelua käyttäen 2 500 kertaa. Määrä vastaa yli 15 prosenttia elokuvan laillisesta dvd-myynnistä vuonna 2004.

Finreactor oli suomalainen BitTorrent-tekniikkaa käyttävä vertaisverkkopalvelu, jonka KRP ratsasi joulukuussa 2004. Tätä ennen Hollannin poliisi oli virka-apuna kopioinut Finreactor-palvelimen tiedot.

Palvelulla oli enimmillään 10 000 suomalaista rekisteröitynyttä käyttäjää ja toiminnassa välttämätön palvelin eli trackeri sijaitsi Hollannissa. Palvelimen ylläpito rahoitettiin www.finreactor.com -sivulla olleella lahjoituslinkillä, jossa käyttäjiä pyydettiin lahjoittamaan rahaa palvelimen ylläpitoon.

Jäsenyys Finreactorissa edellytti tiedostojen jakamista. Palvelimen säännöissä edellytettiin, että käyttäjien tuli jakaa tiedostoja tietyssä suhteessa omaan lataamiseensa nähden, jotta he säilyttävät käyttäjäoikeutensa. Näin varmistettiin se, että kullakin tiedostolla oli riittävästi latauslähteitä ja tiedostojen latausajat pysyivät lyhyinä.

Jos jakosuhde tippui liian alhaiseksi, käyttäjä sai ylläpitäjiltä varoituksen. Mikäli käyttäjä ei ottanut ojentuakseen varoituksesta, ylläpitäjät poistivat kokonaan käyttöoikeudet. Näin varmistettiin se, että kullakin tiedostolla oli riittävästi latauslähteitä ja tiedostojen latausajat pysyivät lyhyinä.

30,21 teratavua
pelejä ladattu

Finreactor-vertaisverkon ylläpitäjät ja käyttäjät latasivat syksyllä 2004 palvelusta itselleen kolmen ja puolen kuukauden aikana 30,21 teratavua pelejä, 194,30 teratavua elokuvia ja 15,70 teratavua musiikkia. Nämä määrät vastaavat keskimääräisillä tiedostojen koilla (peli 2 000 megatavua, Mt, elokuva 1 500 Mt ja äänite 60 Mt) lähes 16 000 peliä, 136 000 elokuvaa ja 274 000 äänilevyä.

Kaikkiaan Finreactorissa jaettiin aineistoa yhteensä 296,25 teratavua, joka vastaa cd-levyiksi muutettuna 450 000 levyllistä.

Palvelu toimi siten, että käyttäjä teki julkaisun (release, rellu) esimerkiksi äänilevyistä, elokuvasta, tietokonepelistä tai tietokoneohjelmasta. Kukin käyttäjä koosti itse julkaisun omalla tietokoneellaan. Julkaisusta laadittiin tekninen kuvaustiedosto, joka postitettiin Hollannissa sijaitsevalle palvelimelle (tracker). Käyttäjä teki julkaisusta myös yksityiskohtaisen kuvauksen, jossa kerrottiin mitä julkaisu sisältää sekä tietoja kuvan ja äänen laadusta, pakkaustavasta ja tiedoston koosta.

Kuvaustiedoston avulla palvelun käyttäjien oli mahdollista ladata itselleen varsinainen sisältötiedosto. Lataaminen tapahtui siten, että käyttäjä latasi kuvaustiedoston (.torrent-tiedoston) omalla koneelleen ja avasi sen koneensa BitTorrent-ohjelmalla.

Ohjelma otti yhteyttä palvelimeen (tracker), joka järjesti sisältötiedoston lataamisen niin, että tiedosto latautui pienissä osissa suoraan niiltä käyttäjiltä, joilla oli koneellaan kyseinen tiedosto kokonaan tai osittain. Kaikki, jotka latasivat sisältötiedoston kokonaan tai osittain itselleen, toimivat samalla myös sen jakajina. Tieto sisältötiedoston latauskerroista tallentui palvelimelle.