FL Petri Pajun väitöstutkimus on ensimmäinen perusteellinen esitys ja samalla ensimmäinen tutkimus ESKO-tietokoneen ja sen tekijöiden hankkeesta 1950-luvulla.

ESKOsta suunniteltiin Suomen ensimmäistä tietokonetta. ESKOn teosta vastasi vuosina 1954-1960 toiminut Matematiikkakonekomitea, jonka johdossa toimivat aikansa huipputiedemiehet Rolf Nevanlinna ja Erkki Laurila.

Saksalaisen mallin pohjalta rakennetun ESKO-tietokoneen teko pitkittyi vuosilla, mistä syystä se on saanut huonon maineen.

Kuva ESKO-tietokoneesta löytyy Turku Science Parkin Spark-verkkolehdestä.

Tutkitun tiedon puuttuessa ESKOsta ja komiteasta on syntynyt useita väärinkäsityksiä. Pajun tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten tietokoneen hankkimista perusteltiin, mitä komitea oikeastaan teki ja millaisia erityisesti kansallisia motiiveja koneen tekijöiden toiminta ilmaisi.

Keskeinen uusi tulkinta on, että komitea ei alusta asti suunnitellut vain yhden tietokoneen tekoa vaan laajensi tehtävänsä koko alan kansalliseen hallintaan ja ohjaamiseen.

Komitea ehdotti ns. keskuslaskutoimiston perustamista laajapohjaisena kansallisena yhteistyönä. Ehdotuksensa tueksi se koulutti aiempia tietojenkäsittelyn ammattilaisia ja tuli näin aloittaneeksi kotimaisen tietotekniikkakoulutuksen.

Suomalaisen teknisen osaamisen kasvattaminen oli osa laajempaa kansallismielistä strategiaa, josta komitean tarkka tutkiminen tuo monenlaista uutta tietoa. Komitean laskentakeskushanke tulkitaan lisäksi tiedemiesten tiedepolitiikkana, jolla oli tarkoitus edistää paitsi tieteellistä ja teollista tutkimusta myös lujittaa maanpuolustusta.

Komitean ajatukset vaikuttivat
myös Nokian edeltäjään

Pajun tutkimuksessa käsitellään myös sitä, miten IBM toi Suomeen pikavauhtia maan ensimmäiseksi toimivaksi tietokoneeksi (vuonna 1958) ehtineen Postisäästöpankin Ensi-nimen saaneen tietokoneen.

Melko yllättäen valtiollisen komitean kansallinen hanke vietiin päätökseen juuri Ensin avulla. Lisäksi esitetään, miten komitean ajatukset saivat monenlaista jatkoa 1960-luvulla, kun niitä toteuttivat niin valtio tiedepolitiikallaan kuin komitealta tärkeitä vaikutteita saanut Kaapelitehtaan uusi elektroniikkaosasto, josta kasvoi nykyisen Nokia-yhtymän elektroniikkaosaaminen.

Suomalaisten ja teknologian suhteesta tutkimus päätyy siihen, että tekniikasta ei vain tullut kansallinen asia suomalaisille, vaan tekniikasta nimenomaan tehtiin kansallinen projekti - joka ei suinkaan ollut erityisen yksimielinen edes sodanjälkeisenä aikana.

Tutkimus tarjoaa runsaasti uutta tietoa tiedemiesten ja insinöörien paitsi teknisestä myös yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta muokkaustyöstä ja vaikuttamisesta, jonka merkitystä nykyiselle Suomelle on hankala liioitella.

Petri Pajun väitöskirja ”Ilmarisen Suomi” ja sen tekijät. Matematiikkakonekomitea ja tietokoneen rakentaminen kansallisena kysymyksenä 1950-luvulla esitetään lauantaina 24. toukokuuta 2008 kello 12 Turun yliopistossa Tauno Nurmela –salissa julkisesti tarkastettavaksi. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Raimo Lovio Helsingin kauppakorkeakoulusta ja kustoksena professori Hannu Salmi.