Koulujen konerikkaus jää hyödyntämättä
14
Kansainvälisen Sites-tutkimusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Vuonna 2006 toteutettuun tutkimukseen osallistui yli 9000 koulua ja 35 000 opettajaa 19 maasta.
Suomesta tutkimukseen osallistui 311 peruskoulua (yläkoulua) sekä 1078 matematiikan ja luonnontieteiden opettajaa. He arvioivat tietotekniikan käyttöä yläkouluissa ja erityisesti peruskoulun 8.-luokkalaisten opetuksessa.
Kaikissa suomalaisissa yläkouluissa on oppilaiden käytettävissä tietokoneet ja verkkoyhteydet. Tosin yhtä hyvä tilanne on lähes kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa maissa. Vertailtaessa oppilaiden määrää suhteessa tietokoneiden määrään Suomi lukeutuu niiden kahdeksan maan joukkoon, joissa on eniten laitteita. Kuitenkin suomalaiskoulujen välillä on huomattavia eroja tietotekniikan käyttömahdollisuuksissa, alustavista tutkimustuloksista paljastuu.
Tietoteknisten resurssien osalta tietotekniikan käyttömahdollisuudet lisääntyivät jyrkästi vuosien 1998 ja 2006 välisenä aikana Suomen lisäksi seitsemässä maassa. Mutta tietotekniikan säännöllinen käyttö on suomalaiskouluissa vähäistä. Tietotekniikan vastuuhenkilöiden arvion mukaan 8.-luokkien oppilaista noin kolmannes käytti tietotekniikkaa säännöllisesti yhteiskunnallisissa aineissa, vieraissa kielissä ja äidinkielessä.
Suomalaisista matematiikan opettajista vain yhdeksän prosenttia ja luonnontieteiden opettajista viisitoista prosenttia kertoi käyttävänsä tietotekniikkaa opetuksessaan kerran viikossa tai useammin. Matematiikan opettajista alle puolet ja luonnontieteiden opettajista noin 60 prosenttia oli ylipäätään käyttänyt tietotekniikkaa 8.-luokalla olleiden oppilaiden opetuksessa Suomessa.
On epäselvää, vaikuttaako esimerkiksi tietokoneiden ikä niiden käytettävyyteen opetuksessa. Tutkimustiedotteessa ei arvioitu konekannan tuoreutta suomalaiskouluissa. Mutta rehtorit nostetaan avainasemaan it:n saattamiseksi paremmin luokkahuoneisiin.
Tietotekniikan opetuskäytön edistämisessä olennaisimmiksi koulutason tekijöiksi määrittyivät rehtorien näkemykset tietotekniikan käytön merkityksestä elinikäisen oppimisen edistämisessä, koulun johtajuuden kehittämiseen liittyvät asiat ja opettajien saama tietotekninen ja pedagoginen tuki.
- Tietotekniikan opetuskäytön lisäämiseksi on keskeistä koulutason tekijöiden edistäminen. Vasta tämän jälkeen on merkitystä sillä, että tietoteknisiä resursseja lisätään nykyisestä eli että pyritään saamaan oppilaiden käyttöön enemmän tietokoneita, arvioi tutkimusta Suomessa koordinoinut dosentti Marja Kankaanranta Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.
Suurin osa eri maiden opettajista käyttää perinteisiä opetusmenetelmiä enemmän kuin uutta teknologiaa. Tietotekniikkaa opetuksessa hyödynnetään eniten Singaporessa, Hongkongissa ja Kanadassa. Suomi sijoittuu vertailun keskikastiin. Vähiten tietotekniikkaa hyödynnetään Etelä-Afrikassa.
- Suurin osa tutkimukseen osallistuneista maista on investoinut voimakkaasti laitteisiin ja verkkoyhteyksiin. Ne eivät kuitenkaan ole riittävästi muuttaneet opetusmenetelmiään ja ottaneet tietotekniikkaa laaja-alaisesti käyttöön, Kankaanranta tulkitsee tiedotteessa.
Kankaanrannan mukaan tietotekniikka on vähitellen löytämässä tiensä koulujen matematiikan ja luonnontieteiden opetukseen, mutta edelleen on suuri osuus opettajia, jotka eivät ole kertaakaan käyttäneet tietotekniikkaa opetuksessa.
- Tietotekniikan pedagogiset mahdollisuudet ovat suuressa määrin vielä hyödyntämättä.
Kansainvälisesti tarkastellen merkittävä myönteinen vaikutus tietotekniikan opetuskäyttöön ottamiselle on myös opettajan akateemisella ja ammatillisella pätevyydellä. Sen sijaan opettajan iällä ja sukupuolella ei Suomessa ja muissa tutkituissa maissa näyttäisi olevan suurta vaikutusta.
Kommentit (14)
Lisäksi Pedamaten peruskäyttö on ilmaista kaikille opettajille ja oppilaitoksille.
Lisäksi Pedamaten peruskäyttö on ilmaista kaikille opettajille ja oppilaitoksille.
Eiköhän ne virkamiehet vain odota, että MS jyrää tuonkin...
1. Miten saadaan kaikki opettajat käyttämään samaa oppikirjaa ja jota ei osin korvata omilla prujuilla eli yhtenäistetään työmenetelmiä.
2. Miten saadaan oppikirjojen kustantajat tekemään sama asia tietoteknisesti. Ehkä ratkaisu on pitkässä juoksussa tässä.
Tekisi mieli sanoa, että opetuksen kannalta tehokkain keino olisi käyttää ikivanhoja koneenrähjiä ilman nettiyhteyttä. Olen itse sitä sukupolvea, joka ehti ropeloida koulun tietokoneita läpi ala-asteen, yläasteen ja lukion. Olipa ikäluokka, oppitunnin aihe ja koneen virallinen rooli mitä hyvänsä, käytännössä niillä pelattiin päivän tuoreimpia räiskintöjä ja vahdattiin salaa pornoa. Yliopistolla jotkut jo tekevät vähän oikeitakin hommia, mutta vähintään yhtä moni keskittyy nettipokerin pelaamiseen ja sekalaisiin keskustelukanaviin.
Tietokoneilla voi tehdä aivan liikaa kaikenlaista hauskaa. 20 vuotta sitten ihan kaikki eivät vielä tienneet, miten bitti taipuu viihteeksi, mutta nykyään lapset osaavat jo pienestä pitäen asentaa ja selata sekalaisia rivouksia salaman nopeudella. Sen pari sekuntia kun opettaja ehtii katsoa vierestä, naksutellaan happamana jotain täysin älytöntä multimedia-oppimissovellusta. (Lue: jotakuinkin sanaristikkoa tai muistipeliä koneelle toteutettuna.) Kun silmä välttää, alt-tab raikaa ja taas vahdataan niitä hauskempia juttuja.
Tehokkaan opetuksen kannalta koulun tietokoneella pitäisi olla korkeintaan sanakirja, basic-tulkki ja joku matematiikkasofta. "Tiedonhakua" eli käytännössä irc-galleriassa notkumista piltit saavat harrastaa kotonaan. Englanninkieliset sanaristikot voidaan aivan hyvin hoitaa kynällä ja paperilla. Ei siihen mitään kymppitonnin softaa tarvita.
Kouluun ostettavan multimediamyllyn ominaisuuksista ja käyttöajasta luultavasti vain joku hassu prosentti menee siihen mitä niillä kauniissa visioissa luullaan tehtävän. Ennen kunnollista suunnitelmaa ja opettajien täydellistä uudelleenkoulutusta ne voisi mieluummin jättää vaikka kokonaan ostamatta - ainakin ne parintuhannen euron Windows-työasemat.