Piratisminyrkki BSA sai uuden vetäjän Suomessa

BSA:n tavoitteina vuonna 2008 on opastaa ja tukea organisaatioita ohjelmistojen lisensointiin sekä verkon tietoturvaan liittyvissä ongelmissa sekä kitkeä laitonta ohjelmistokäyttöä ja -myyntiä Suomessa.
Tehtävä on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi, sillä tutkimusyhtiö IDC:n mukaan ohjelmistopiratismin taso kiikkuu Suomessa sinnikkäästi lähellä 30 prosenttia. Vuonna 2004 oltiin 29 prosentissa, seuraavana vuonna jo 26 prosentissa, mutta vuonna 2006 jälleen 27 prosentissa. Noin joka neljäs käytössä oleva ohjelmisto on siis laiton.
- Maksullisten ohjelmien laitonta käyttöä pidetään ylipäätään vähäisenä rikkomuksena, Erkko Skantz kiteyttää. Hän katsoo avaintehtäväkseen tämän päähänpinttymän oikaisemisen.
- BSA:n tärkein tehtävä on kamppailla laitonta ohjelmistokäyttöä vastaan ja näin tukea ohjelmistoalan kehittymistä ja kilpailukykyä. Vuoden 2008 aikana tarkoitus onkin tehostaa valvontaa entisestään.
- Kuitenkin tosiasia on se, että ohjelmisto-omaisuuden hallinta yrityksissä voi olla monimutkaista, eikä kaikilla organisaatioilla ole siitä riittävästi tietoa ja taitoa. BSA:n tavoitteena on entistä enemmän myös auttaa ja ohjeistaa yrityksiä ohjelmistolisensioinnin ongelmissa ja ohjata ne sellaisten kumppanien puoleen, jotka voivat auttaa ongelmatapauksissa.
Vuonna 2007 piratismista maksettiin Suomessa tekijänoikeusrikkomuksista korvauksia noin 172 000 euron edestä.
- Tyypillisimpiä väärinkäytöksiä ovat muun muassa sellaiset, joissa yhtä ohjelmistoa käytetään useammalla koneella kuin lisenssi sallii tai internetistä ladattua piraattiohjelmistoa käytetään ilman asianmukaista lisenssiä, Skantz hahmottaa.
- [Piratismista piittaamattomuus] on samanlainen haaste kuin esimerkiksi autojen ylinopeuskin. Valvontaa lisäämällä asia korjaantuu. BSA:n puheenjohtajana tavoitteenani on nostaa Suomi mallimaaksi lain mukaisen ohjelmistojen käytön suhteen.
Skantz on havainnut positiivisia merkkejä: monissa yrityksissä ohjelmisto-omaisuuden hallintaan suhtaudutaan vakavasti ja asiat hoidetaan hyvin, hän korostaa.
































Kommentit (16)
Kyllä tämä menee jo aivan liian holhoamiseksi.. Kohta ei kusellakaan saa käydä ilman lupaa..
Tietokoneen käyttäjät taas on uuden ajan juutalaiset.
Tämän järjestön olemassaolon oleellisin tarkoitus kun ei ole muu kuin siihen kuuluvien yritysten voiton maksimointi.
Tietokoneen käyttäjät taas on uuden ajan juutalaiset.
Takuulla vuoden 2008 idioottimaisin kommentti. Tämän alemmas ei voi enää mennä.
Verkkokauppaa hoitava www-palvelin on apache/php/mysql/os-commerce. Kuvan käsittelyt Gimp:llä, ja dokkarit OpenOffice.org:lla. Maili/groupware-ohjelmana toimii Horde jolla onnistuu tälläinen kahden henkilön "työryhmä" hienosti. Työasemia on kaks joista toinen Vista ja toinen Debian Etch. Pankkiohjema sekä laskutus on asennettu Vista:lle ja niiden monikäyttö on mahdollistettu remote desktopilla, eli saan yhteyden siihen myös linux-koneella samaan aikaan kun ko kone on myös muussa käytössä.
Hyvin tulee toimeen.
Rahaa on mennyt kaikkiin lisensseihin muutama satku.
BSA tuskin suostuu tarjoamaan yrityksille vaihtoehtona avoimen lähdekoodin ohjelmistoa, vaikka avoimen lähdekoodin ohjelmistot monessa tapauksessa olisivat loistava vaihtoehto ja vähentäisivät piratismia merkittävästi.
Jos BSA todella haluaa kamppailla piratismia vastaan, niin sen on tuettava kaikkia tarjolla olevia keinoja ja vaihtoehtoja avoimen lähdekodin ohjelmistoja myöten.
Ehdotankin, että BSA ryhtyy tutustuttamaan yrityksiä avoimen lähdekoodin vaihtoehtoihin suljetun koodin tuotteiden lisäksi. Yritykset saisivat sitten itse valita, mitä haluavat käyttää.
Avoimet ohjelmat ei suuremmissa yrityksissä tätä ongelmaa ratkaise, koska isommat tahot ostavat sellaisia palveluita, jotka sisältää tuen. Tällöin on usein se tuki sisällytetty lisenssiin siten, että lisenssejä pitää edelleen olla sama määrä kuin ohjelmistokopioita.
Ongelma on myös räätälöidyissä ohjelmistoissa.
Vain pieni osa voidaan suuremmissa organisaatioissa siirtää "lisenssittömiin" eli avoimiin ja täysin ilmaisiin tuotteisiin, kuten esim. Openoffice tai thunderbird.
Suuremmissa organisaatioissa on käytössä usein myös erikosialueen ohjelmistoja, joille ei avoimista löydy korvaajaa.
BSA voisi edistää avoimia ohjelmistoja jos se saa jostain muualta siihen rahoituksen.
Nykyiset kustannukset maksaa tietysti ohjelmistovalmistajat, jotka "asiakas" maksaa tuotteen hinnassa.
Ei se ole kuin rahoituksesta kiinni.