Suomen ict: Osaajat revitään koulun penkiltä, valmistuneet koulutetaan uudelleen
53
Konstit ovat monet. Edunvalvojan mukaan ict-osaamisen varmistamiseksi tarvitaan ennen kaikkea koulutuspoliittisia ratkaisuja. Koulutuksen ennakointitoimintaa on tehostettava, opiskeluaikoja saatava lyhenemään, aikuiskoulutusta uudistettava sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja koulutuksen sisältöjä uudistettava.
Työsarkaa siis riittää, mutta panokset ovat kovat, korostaa Tietoalat STTK:n puheenjohtaja Tapio Huttula:
- Kehityksen kärjestä tipahtaminen on meille kansallisesti merkittävä asia, joka uhkaa sekä kansantalouden kehitystä että kansalaisten hyvinvointia. Tilanteeseen voidaan vaikuttaa myös työn tuottavuutta ja mielekkyyttä parantamalla, ja siinä osaamisella on tärkeä rooli.
Edunvalvojan mukaan kentällä törmätään esimerkiksi seuraavanlaisiin perusongelmiin: vastavalmistunut ict-osaaja huomaa uudessa työpaikassaan osaavansa itse asiassa aika vähän ja joutuu saman tien istumaan yrityksen tarjoaman pulpetin ääreen.
Toisaalta alan opiskelijoita rekrytoidaan kesken opintojen koulun penkiltä, eikä alan koulutusjärjestelmä palvele riittävästi työelämän tarpeita, Huttula arvioi.
Tietoalat STTK:n muodostavat ne STTK:laiset liitot joihin kuuluu ict-alalla työskenteleviä ja jotka solmivat alalle työehtosopimuksia. Mukana ovat Ammattiliitto Suora, Erityisalojen Toimihenkilöliitto Erto, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Mediaunioni MDU, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ, Palkansaajajärjestö Pardia, Toimihenkilöunioni TU sekä Vakuutusväen Liitto VvL.
Liittojen sopimusten piiriin kuuluu noin 60 000 ict-alan toimihenkilöä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta.
Viestintäministeri Suvi Lindén sanoi aiemmin marraskuussa, että Suomi on mahdollista nostaa takaisin tietoyhteiskuntakärkeen jo nyt meneillään olevalla työllä. Hänen mukaansa tällä hallituskaudella on tarkoitus keskittyä nimenomaan konkretiaan.
Tapio Huttula kiitti keväällä, että hallituksen sitoutuminen tietoyhteiskuntastrategian käytännön toteutukseen on ict-alan kehittymismahdollisuuksien kannalta erityisen merkittävää.
Kommentit (53)
Ei insinööreillä ole sen enempää osaamista työelämän tarpeisiin, kuin vähemmän koulutetuilla.
Vasta työelämässä tuo osaaminen hankitaan, käydään tarvittavia kursseja jne. riippuen tarvittavien teknologioiden hallinnasta (yhtenä esimerkkinä Microsoftin sertifikaatit).
HUOM! Osaajat revitään niihin töihin.
Osaaja "meriittiä" ei moni kanna edes koulujen päätyttyä.
Yhdyn siis täysin uutisessakin mainittuu edunvalvojan kommenttiin:
vastavalmistunut ict-osaaja huomaa uudessa työpaikassaan osaavansa itse asiassa aika vähän ja joutuu saman tien istumaan yrityksen tarjoaman pulpetin ääreen.
Itse työnantajana olen tämän käytännössä huomannut useaan otteeseen. Parempia osaajia saa etsimällä itse, jotka ovat kyenneet osoittamaan osaamisensa muullatavoin.
Useat kuvittelevat jo ennen valmistumistaan tai valmistumisensa jälkeen olevan riittävän hyvin työmarkkinoille, mutta harvoilla oikeasti on riittävää tietoa työelämän tarpeista.
Voi sanoa kokemuksesta, että esim. kalakukkolassa ei tultu koulunpenkiltä repimään ict-alan töihin (tosin valmistumisestani on aikaa) ja vaikka jatkuvasti hommia etsii, niin ei löydy kun jotain koodihommia. Jos ei koodihommat nappaa, niin sitten pitää etsiä jotain muuta kuin ict-alan hommia. Kun jostain itselleen sopivasta paikasta tulee tieto korviin (puskaradio/lehti tms) niin hakijoita ilmoitettuun pestiin on oletuksena yli 30.
Omalta kohdalta työn perässä muuttaminen helssinkiin ei onnistu.
Itselläni oli mm. ohjelmoinnista usean vuoden harrastustausta jo ennen opiskeluita. Yksikään työnantaja ei osoittanut minkäänlaista kiinnostusta harrastusprojekteja ja vastaavia kohtaan, sen sijaan peruskoulun päästötodistuskin tuntui olevan kiinnostavampi.
Totta tuo sanomasi niiltä osin on, vielä suurin osa rekrytoivista oikeasti etsisi, eikä vain huutelisi pulaansa.
Toki asiaan vaikuttaa se etten ole valmistunut 4 vuodessa, eli olen kerännyt työkokokemusta ja luonut suhteita. Lisäksi näyttänyt että osaankin ehkä jotain. Ei ne inssin/dippa-inssin/tradenomin/maisterin paperit paljon lämmitä jos et oikeasti osaa jotain. Surullisia tarinoita näen/kuulen ex-koulukavereista kun ovat ilman duunia = kokemusta puuttuu ja ollaan liian ylimielisiä liksan/työpaikan suhteen heti valmistuttua.