Tulokset käyvät ilmi vastavalmistuneesta kyselytutkimuksesta, jonka Jyväskylän yliopiston Agora Center -tutkimusyksikkö toteutti keväällä. Kyselyssä selvitettiin etenkin matkapuhelimen, digivastaanottimen ja tietokoneen käyttökokemuksia.

Tutkimukseen vastanneista ikääntyneistä 88 prosenttia ilmoitti käyttävänsä matkapuhelinta. Vastaajat, jotka ilmoittivat, etteivät käytä matkapuhelinta, olivat iäkkäämpiä kuin matkapuhelinta käyttävät vastaajat. Digivastaanotin oli tutkimusajankohtana keväällä käytössä 63 prosentilla vastanneista.

Tietokonetta ilmoitti käyttäneensä 67 prosenttia vastanneista. Kaksi kolmesta tietokonetta käyttäneestä vastaajasta ilmoitti käyttävänsä tietokonetta päivittäin ja yhtä monella vastaajalla tietokoneen käyttökokemusta oli kertynyt yli viiden vuoden ajalta. Yleisimmät tietokoneen käyttötarkoitukset olivat sähköposti ja tekstinkäsittely, ja lähes yhtä laajasti oli käytössä verkkopankki.

Kyselytutkimukseen osallistuneista ikääntyneistä kolmasosa ei ollut käyttänyt tietokonetta. Yli puolet heistä kertoi syyksi sen, ettei ole kiinnostunut käyttämään tietokonetta. Lähes kolmannes katsoi syyksi sen, ettei tietokoneesta ole itselle hyötyä tai ettei tarvitse sitä.

Enemmistö vastaajista, jotka eivät olleet käyttäneet tietokonetta, ei ollut halukas myöskään opettelemaan tietokoneen käyttöä. Tietokonetta käyttäneistä ikääntyneistä puolestaan 75 prosenttia oli halukkaita oppimaan tietokoneen käyttöä enemmän. Jyväskylän yliopisto toteaakin, että tietokoneen käyttö vaikuttaa haluun oppia tietokoneen käyttöä.

Syrjäytyminen uhkaa it-ummikkoja

Tutkimukseen osallistui yhteensä 714 ikääntynyttä, joista noin 60 prosenttia oli naisia ja noin 40 prosenttia miehiä. Suurin osa vastanneista oli 60-74 -vuotiaita. Vastaajia oli kaikilta Keski-Suomen paikkakunnilta.

On joukko ikääntyviä, joille tietotekniikka ei ole tuttua eikä kovin helposti lähestyttävää. Tähän joukkoon kuuluvat yli 75-vuotiaat, taajamien ulkopuolella asuvat ja vähemmän koulutetut henkilöt, joilla ei ole esimerkiksi työtehtävissä tai harrastuksissa kertynyttä kokemusta tietokoneen käytöstä. He ovat vaarassa syrjäytyä tietoyhteiskunnan kehityksestä, kun arkisten laitteiden käyttö ja jokapäiväisten palvelujen hyödyntäminen edellyttävät tietoteknisiä valmiuksia.

- Nyt valmistuneen tutkimuksen tuloksista saadaan paljon arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää, kun yhdessä ikäihmisten kanssa kehitetään tulevaisuuden teknologisia laitteita ja palveluita, sanoo väitöstutkimusta aiheesta valmisteleva Elina Jokisuu.

- Onkin tärkeää, että ikäihmiset osallistuvat teknologian suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin, jotta teknologiasta saadaan helppokäyttöisempää ja hyödyllisempää myös heille. Tulevaisuuden tavoitteena on luoda palveluverkosto, joka välittää tietoa ja tarjoaa tukea siten, että tietoyhteiskunnan palvelut ovat tasavertaisesti kaikkien kansalaisten käytettävissä, dosentti Marja Kankaanranta täydentää.

- Saarijärven kaupunki on ollut esimerkillisen aktiivinen hankkeessa. Yliopisto on valmis osallistumaan jatkohankkeisiin, joissa kehitetään kansalaisille uusia helppokäyttöisiä ja edullisia palveluja, toteaa puolestaan Agora Centerin johtaja professori Pekka Neittaanmäki.

Tutkimuksen aineistonkeruussa olivat mukana myös Saarijärven kaupunki, Eläkeliiton Keski-Suomen piiri, 4H-järjestö sekä Ikääntyvien yliopisto. Tutkimusta rahoittivat Saarijärven kaupunki, EU:n Leader+-ohjelma sekä Osuuskunta Keskimaa.