Valtion tietohallintokulut ovat vajaa 600 miljoonaa euroa vuodessa. Asiaa selvittänyt työryhmä on laskenut säästöä syntyvän 20 - 30 prosenttia, jos nykyisen järjestelmäviidakon tilalle valtio pääsee keskitettyihin ratkaisuihin.

Kuluista suurin osa on palvelujen ostoa. Hovihankkijoina toimivat Tietoenator, WM-data ja Fujitsu, joilta valtio ostaa järjestelmiä ja ylläpitopalveluja.

Järjestelmätoimittajan kannalta kuulostaa siltä, että hankinnat uhkaavat vähetä. Valtio ei aio tulevaisuudessa maksaa samoista asioista useaan kertaan. Myös pienet suomalaiset ohjelmatalot ovat pelänneet keskittämisen merkitsevän takaiskua niiden räätälin työlle.

- Kyllähän valtiossa pyritään standardituotteisiin sekä palvelujen, tavaroiden ja ratkaisujen yhtenäistämiseen. Tämä tarkoittaa ostojen keskittämistä, Leena Honka linjaa varovasti.

Tullihallituksen tietohallintojohtajana vaikuttava Honka aloittaa uusissa tehtävissä maaliskuun puolivälissä.

Valtio siirtyy konsernimalliin

Tietohallintojohtajan valinta liittyy laajempaan hankkeeseen, jossa valtio muuttaa tietohallintonsa johtamisen konsernimaiseen suuntaan.

Valtiovarainministeriön yhteyteen on rakenteilla tietohallinnon johtamisyksikkö, joka työllistää 40 henkeä. Kaikkiaan tietojärjestelmien käyttäjiä on valtiolla 120 000 henkeä.

Vireillä on lakihankkeita, joilla keskusjohto saa lisää valtuuksia. Johtajilta ovat puuttuneet muskelit, kun ministeriö ei ole voinut antaa muita kuin ohjeita ja suosituksia. Lakimuutos toisi ministeriölle oikeuden antaa sitovia määräyksiä.

Aikaisempi työpaikka Outokummulla

Toinen uuden esikunnan ase on budjettivalta. Esikunta on saamassa lisää varoja, joilla se voi tehdä keskitettyjä investointipäätöksiä.

- Valtiolla on käynnissä samanlainen kehitys, joka isoissa konserneissa on ollut käynnissä 5-10 vuotta, Honka vertaa.

Konsernimallista Hongalla on kokemusta edellisestä työpaikasta Outokummun tietohallintojohtajana. Yhtiö sai toimintoihin lisää tehoja virtaviivaistamalla työtapoja ja standardoimalla ratkaisuja.